sunnuntai 6. lokakuuta 2013

REMIND ME WHO I AM

Hei kaikille! Anteeks mun pitkä hiljasuus. 
Oon viime aikoina ollu melkosen lujilla. 
Kieriskelen tuskaisissa ajatuksissa ja 
samalla yritän pyristellä niistä irti?
Missä on siis mennyt vikaan?

Tällä hetkellä kaikki. Tunne ettei mikään mene niin kuin pitäisi.
Se raastaa mun voimia. Mun kirjotus takkuaa.. ja oon jo hetken miettinyt oisko mun aika jättää tää "blogi maailma"?

Oon viime päivinä nukkunut yli ymmärryksen, ja tekisin melkein mitä vaan jotta mä saisin jäädä makaamaan sänkyyn ennemmin ku lähtee töihin, vaikka työtäni rakastankin. 

Ennen mulla ei ikinä heränny huoli itestäni, vain muista.
Nyt mulla on pitkään ollu tunne että rämmin ojassa enkä saa mitään aikaseksi. Päästän mun tunteet liian paljon esille ja annan niille tilaa hengittää. Huomaamattani mä kävelen samaa ympyrää edes takaisin ja seison taas tässä ikuisessa sotkussa.
Suunnan löytäminen on vaikeaa. Syömiset ei stressaa eikä huoleta, ahdistaa hieman. Ahdistaa kun en löydä sitä keltasta kusista keskitietä... unohdan syödä ja huolestun.. heti sen jälkeen jokin kuiskii kuitenki korvaan onnistuneeni..? En halua onnistua tässä, koska tämä onnistuminen johtaa siihen samaan kuusi vuotiseen helvettiin. Löysin itseni hetkeksi, mutta miksen pidä itsestäni kiinni? Miksi päästän itseni lipumaan yhä kauemmaksi ja kauemmaksi.



Olen pitkään jo tuijotellut pölyyntynyttä vaakaamme nurkassa.
Miten jokin tavara voikaan saada ilmaan niin vahvoja tunnetiloja?
Mä suorastaan haluaisin tietää totuuden mun painosta, mutten __uskolla__ mä oikeesti tunnen itteni sen verran sairaaksi etten uskolla astua siihen.. pelkään sen vahvaa kontrollia ja otetta jonka se saa minusta. Mä en halua enään käydä vaa'alla 6 kertaa päivässä ja laskea grammoja. Silti mä haluaisin tietää missä mennään.. vai mennäänkö missään...




Oonko mä ainoa.. vai onko täällä muita ketkä karttavat vaakaa?
Ja mikä sinut saa karttamaan sitä?



Muistakaa rakkaat tämä;

16 kommenttia:

  1. Voi muruuu! Älä lopeta kirjottelua! Haluisin auttaa sua. Mä käyn jatkuvasti vaa'alla... eli päin vastoin kuin sulla. Ehkä me voidaan joskus olla tyytyväisiä itteemme? Oot erittäin kaunis <3 tsemppiä ja haleja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♡ kyllä me onnistutaan!!! Yritä välttää vaakaa.. hetken ahdistaa mutta varmasti helpottaa. Kun ei ole siitä riippuvainen. Voimia ihana ♡

      Poista
  2. mä kartan vaakaa tällä hetkellä, ihan samasta syystä, kuin sinäkin. Parantumisprosessi menossa, ja uskon, että se vaa'an numero pystyisi murtamaan mut ihan kokonaan. Enkä halua murtua enää.
    :( tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä.. sama täällä. Ehkä näin parempi? Voimia ♡♡♡ jja pystyt varmasti parantumaan!

      Poista
  3. mäki nykyään kartan vaakaa, koska mielummin ajattelen "nyt tuntuu että oon laihtunut tai edes pystynyt samassa" koska pelottaa että se tunne onkin väärä, että oon lihonut. en tiiä onko siinä mitään järkeä, mutta toisaalta oon vähän iloinen että vaa'alla käynti ei oo enään pakkomielle. mutta älä lopeta kirjoittelua, oot ihana!! tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hybä että kartat. Elämä on varmasti parempaa niin!!! Jaksuja pus ♡♡

      Poista
  4. Oletpa pikkuisen näköinen! Olet laihtunut mielestäni. Älä liikaa pienene!

    Tsempit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itse näe mtn muutosta ja en usko että kummemmin painokaan pudonnut :) kiitos tsempeistä. Sinnekkin ♡

      Poista
  5. löysin sun blogin joku aika sitten ja oon lukenu vanhojaki postauksia, ja musta tuntuu kamalalta. Oltiin samaan aikaan amiksessa ja mulla oli susta sellanen kuva et olisit kauheen isekeskeinen ja nyrpeä. Mutta nyt kyllä on mielikuva muuttunu täysin, ja oot käyny läpi tosi rankkoja juttuja eikä aina oo helppoa.

    Koitahan jaksaa, mummu sanoo aina että asioilla on taipumus järjestyä, tavalla tai toisella :)<3

    VastaaPoista
  6. Hei kitos kommentistas. Muistan sut kyllä kasvoilta mutta ollaanko ikinä juteltu? Kamala olo tuli kun en oo todellakaan tatkotuksella semmonen ollut ja itsekeskeinen on melko kaukasta. Sillon vaan olin todella masentunut ja sen peitti vaan mun hymy tai mun kavereitten riehakas oleminen. Ikinä en oo semmonen halumnu ollu.. kaikillahan on huonoja päiviä ja siitä 16v oonki aikuistunu. Kiitos paljon tsempeistä ♡ sinne kans :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. yhellä samalla kursilla taidettii joskus olla :) Tuskipa kukaa tarkotuksella sellasta kuvaa itestään antaa :) Ja niihi aikoihi itse kukin on ollu kersa. Itsekki ymmärtää toisia ja elämää ihan eri kantilta. Mut ihana ettet loukkaantunu mun kommentista!

      Poista
  7. Täälläki päässä on sitä samaa puntaripelkoa mutta kuitenki semmosta himoa saada tietää että mitä se näyttää.. Ehkä tänään uskallan astua siihen, ehkä en :(

    Et varmaan jätä blogimaailmaa! :)

    VastaaPoista
  8. Voimia sulle, voimia paljon! :( Itsekkin välttelen vaakaa, lisäksi viiltelen vaikka en haluaisi, mutta on pakko. Olen 13 vuotias, ja kiusattu olen ollut 6 vuotta. Kaikki tällainen paha voisi kadota maailmasta. Vielä kerran, voimia, ja muista että oot kaunis, ulkoisesti ja sisäisesti!

    VastaaPoista
  9. Mä ainakin henk.koht kartan sitä, (käyn sillä ehkä 1-2krt vk jos sillonkaan) koska sillon tää sairaus on "kivempaa": elämä pyörii sitä enemmän sen ympärillä, mitä enemmän hyppii vaa'alla. Ainakin mun kohdalla.

    VastaaPoista
  10. Älä lopeta kirjottamista! Justiinsa aloin seuraileen sun blogia, ja vaikutat tosi ihanalta tytöltä!!:) Itse myös yritän karttaa vaakaa koska tulee pakkomielle laihtua jos näen että olen lihonut, vaikkakin vain parisataa grammaa ois tullu lisää. Jaksuja sinne!♥ terveisin syömisen kanssa kamppaileva tyttö..

    VastaaPoista
  11. Välttelin itse vaakaa yli 5 vuotta. Toissa juhannuksena kävin siskon puntarilla 'ihan vaan tsekkaamassa', ja kaikki alko alusta. 13 vuotta nyt kamppailua takana, joskus se on helppoa, mutta niin usein uskomattoman vaikeaa. Sillon tuntuu siltä kun haluaisi kaiken vaan loppuvan. Elä kuitenkaan luovuta. Ole vahvempi kuin sairautesi. Elämällä on vielä paljon annettavaa.

    -K

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)