sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Hiipiviä varoituksia




En vain osaa. Luulin päässeeni eteenpäin. Mutta romahdin Murun kuoltua. Pelkään koko ajan että uusi pentumme sairastuu. Pelkään että menetän jonkun joka pitää minua kasassa. Pelkään omaa kuvaani. Ja vihaisia lauseita pääni sisällä. En saa sanotuksi tunteitani ja räjähtelen herkästi. Meidän suhde katrin kanssa on ollut kovalla koetukella. Varinkin katri on saanut kärsiä ja kantaa minun tuskaani. En tahallani tee sitä ja tunnen itseni niin huonoksi kaikkien niiden rumien sanojen jälkeen joita olen vain päästänyt tulemaan suustani.

Mun niskan päällä vain makaa nyt niin paljon huolta ja stressiä. 

Haluaisin uskoa ihmisten sanoihin ja varsinkin Katrin.. "mä olin viikon poissa oulussa ja sä oot jatkanu sairastumista täällä sinä aikana" EN OLE... vai olenko.. en tiedä.
"Sä oot laihtunu..mä tunnen kyllä sun kehon" monta kyyneltä molempiin suuntaan kun mä en haluakkaan syödä pizzaa. Monta pettynyttä katsetta kun kieltäydyn ruuasta. Mutten ole huolissani. Syön kun on nälkä. Enkä tiedä pitäisikö edes huolestua? En edes ajattele ruokaa (ja unohdan syödä)ja ahdistus pysyy poissa. Sen hetken ennen kuin lautanen törröttää silmieni alla.

Mutta enhän mä voi olla näin avuton ja heikko. Oon niin vihanen itselleni. Melkein huomaamatta ajattelen haluavani laihtua..laihtua ja laihtua. Huomaamattomasti pääni punoo juonia itseäni ja muita vastaan.

Eikö tämä voisi jo loppua ja yksinkertaisesti vain unohtua? Pyydänkö liikaa?



''Ota kaikki mitä sulle tänään annetaan
Muuten joku toinen voi sen viedä mukanaan
Sinulla on kaikki mitä toiset haluaa
Muttet sitä arvosta ennen kuin se katoaa''

6 kommenttia:

  1. voimia <3 et uskokaan kuinka tuttu tunne.. älä turhaan oo vihainen itselles, ei se auta. kyllä sä vielä löydät sen valon tunnelin päästä, oon ihan varma. <3

    VastaaPoista
  2. voi ei, miten suloinen ♥ haluaisin itekin jonkun pennun, kun täällä yksiössä on niin tyhjää ilman koiraa :< ja sosiaalinen elämäkin on mitä on.

    kovasti voimia ♥ ja älä unohda syödä. nyt sulla on yksi otus lisää, joka rakastaa ja tarvii sua.

    VastaaPoista
  3. Paljon voimia, pieni<3 Haluaisin niin osata auttaa sinua! =(

    VastaaPoista
  4. koita jaksaa rakas <3 mulla samantapasii ajatuksia kyllä ei kiva :/

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)