lauantai 29. syyskuuta 2012

tupareissa..





kavrin tupareissa :).pieni ahdistus mutta kyllä se tästä lähteee :) hyvät vloput kaikille pus.

perjantai 28. syyskuuta 2012

There's nothin' that I wouldn't do That's not the way I planned it






Nothing else, nothing more









ps. vielä on aikaa laittaa kysymyksiä viime postaukseen !

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

POMMITTAKAAPAS KYSYMYKSILLÄ !!!

KYSYMYSPOSTAUS !!!

Viimeisimmästä kysymyspostauksesta onkin jo pitkä tovi, ja lukijoita on tullut lisää : ) JOTEN MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ SAA KYSYMYKSIÄ ESITTÄÄ ! kiitos kaikille jotka on mun jutuista kiinnostuneita ja jotka jaksaa mulle kommentoida ja tukea, ootte super arvokkaita !

 Tässä kevennykseks Miisan kuvaama ratsastussessio XD nautin kyllä niin paljon ratsastamisesta.
Vaikken mikään yyyper hyvä ookkaa : D  Aina voi kehittyä : )

KYSYMYKSIÄ ON AIKAA LÄHETTÄÄ SUNNUNTAIHIN ASTI : )



ps. En oo tänne puhunut, mutta saan ainakin joksikin aikaa kämppiksen mun asunnolle, joten ei tuu ainakaan enään yksinäisiä hetkiä ;D

tiistai 25. syyskuuta 2012

I don't know how to save myself



Miten yksi ruokailu voikin turhauttaa näin paljon? Kokosin omien oppieni mukaan annokseni. Paljon kasviksia, kanankoipi ja riisiä hieman. Jälkiruoka. Teki melkein pahaa alkaa rikkomaan tuota hienosti koottua annosta. Lopulta pääsin aloittamaan, Söin koko kanan ja melkein kaikki riisit ja silti mun lautanen näyttä täydyltä ja siltä että olisin vain rääpinyt kanaa ja sotkenut loput. Miksei tuo pirun lautanen vain alkanut tyhjentymään? Edes omahoitajani ei uskonut että todella söin... Tuohon jälkiruokaankin koskin kuvanoton jälkeen, lopulta kannoin nolana paperi päällä loput pois.

Sain (sanotaanko häntä nytten vaikka Miisaksi) Miisalta kutsun tallille ja tottakai lähdin ihan innoissani. Koko päivä oikeastaan päiväossan lisäksi vierähti siellä. Nautin olostani :)
 
Uusi herkku nam : )

Mä oon vaan ollut tosi väsynyt tähän tunteeseen, pelleilyyn ja epävakaisiin aaltoihin jotka saattavat iskeä koska tahansa. Välillä voin pahoin enkä edes tiedä mistä se johtuu, heikottaa pyörryttää oksettaa. En ymmärrä... minähän syön??
Kaikki vaan tuntuu liian ristiriitaselta ja pahalta.
En haluaisi vajota syömisten syövereihin, mutten tiedä miten noustakkaan..


I've been working hard so longseems 
like pain has been my only friend 
my fragile heart's been done so wrong 
wondered if I'd ever heal again

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

normaalimpi päivä :)

aivan ihana päivä :) tosta amatson sateesta huolimatta.
mun ihana blogin lukija kysös mua josko haluisin tulla sen seuraks tallille ja ratsastamaan.
olin niin innoissani ku en oo pitkään aikaan istunut hevosen selässä.Timppa heppa oli aivan ihana ja varmasti nähään uudestaan. KIITOS VIELÄ M <3 p="p">

huomenna taas mun arjen paluu ja päiväossalle. huomisesta tulee rankka mutta mä aijon selvitä. stressaan vaan nyt jo valmiiksi ruokailu listoja :(

hyvää alkavaa viikkoa kaikille <3 p="p">

Miksi sitä sairasta osapuolta on aina niin ikävä..?

Mua ahdisti tehdä tätä postausta ja ahdistaa edelleenkin.
Tuntuu kauhealta kun sairaalla päällä ajattelee, kuinka paljon aluksi näki töitä ja heitti kaiken "tämän" hukkaan..

Mutta minähän voin jo paremmin?
Miksi helvetissä kaipaisin siis tätä?
Kuollutta, ilotonta ja surullista elämää.
Silti musta tuntuu että mikään ei oo muuttunut,
ei ajatukset eikä olokaan,
vain paino.. 
se tässä pahalta tuntuukin.



 Mä olin onneton, mutta niin mä oon nykyäänkin.
Vaikka paljon oon tän taipaleen välillä oppinut.


Älkää upotko tähän suohon, koska loppujen lopuksi tää ei anna mitään muuta kuin tuhottomia ahdistuskohtauksia ja satoja pettymyksiä.

perjantai 21. syyskuuta 2012

SYDÄN SYDÄN




epävakaiden raksujen.kans bailaaaa ootte rakkaitaita KAIKKI JORVI RULAA

torstai 20. syyskuuta 2012

Pahoja olotiloja. Ilkeitä ajatuksia


Liian raskas päivä osastolla
Lohdutonta itkua, ahdistusta.
Taistelua, syömättömyyttä
ja vielä kerran itkua.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Auttakaa minua, muita mielenterveysongelmista kärsiviä ja etenkin Delphinen perhettä


Olkaa kilttejä ja allekirjottakaa adressi, jos vain pystytte, koska nykyään niin moni nuori kätsiii mielenterveysongelmista ja pahasta olosta ja yhä useampi niistä pääätyy itsemurhaan, kun ei saa apua ajoissa..
Auttakaa muita ja muistakaa jakaa ja laittaaa sanaa kiertämään.


Arvostaisin tätä todella paljon.
Jokaisen teidän antama nimi on tuhannen tärkeä. Jotta saamme meidät kuulluksi.
Kiitos. 

tämän adressin on luonut Delphinen äiti.
Ja nyt minä autan heitä ja muita mielenterveysongelmista kärsiviä,
autathan sinäkin?

tiistai 18. syyskuuta 2012

Butterfly Project "Perhosprojekti"

Toiseen blogiin eräs ihana anonyymi tuli kertomaan tämmöisestä projektista Butterfly Project. Oon ihan yllättynyt ja todella innoissani. Aluksi asia tuntui naurettavalta.


Mutta nytten katsellessani tätä perhosta tunnen sen tärkeäksi. Kirjoitan siihen vielä varmaankin alle "my firends" kuvittelen että perhosen alla on kaikki mun rakkaimmat lähimmäiset.



tiimarista hommattu tarra "tatska" piirtämään en jaksanu alkaa :-)




tässä siis anonyymin sanoja lainaten koko perhosprojektin idea:

"Projektissa piirretään omaan
kehoon perhonen ja nimetään se oman sukulaisensa tai tärkeen ihmisen
mukaan. Sitten jos viillät niin perhonen kuolee ja jos on monta perhosta
 kädessä niin kaikki perhoset kuolee. Kaverit tai muut tärkeet ihmiset
voi myös piirtää niitä sinulle.  Ne on yleensä tosi rakkaita. Ja
perhosia voi myös piirtää vaikka ei oliskaan pahaolo. Yleensä piirrän
silloin kun tekee mieli viiltää.."

nyt toivon että tämä estää minua, en ikinä haluaisi tappaa minussa elävää perhosta koska se sisältää niin paljon rakkaita. 


Kun perhonen kuluu pois. Otan uuden jos tämä on toiminut.


 Lukijat mitä mieltä olette tästä? 
Mitä tämä herätti sinussa?

Itsetuhoisesti käyttäytyvät, luuletteko että voisitte kokeilla? 





selailin normaalistiu erilaisia kirjoja kirjakaupassa,
tämä tarttui vilkaisun ajaksi käteeni.




En voi edes selittää sitä vihan tunnetta joka leimahti hetkessä mun sisälläni, 
aluksi tuntin vihaa kirjoittajaa kohtaan, koska sivu sivun jälkeen se mollasi epävakaita eritavoilla. (kirja oli tarkoitettu tukemaan ja ymmärtämään ihmistä joka on joutunut epävakaan "kynsiin" .

Lopulta mun viha laantu ja tajusin etten ollut kuin itselleni vihainen; minähän olen TUO? 
Tunsin kuvotusta. Vaikken toimikaan kaikilla tavoin samalla tavalla.


Toisella sivulla oli miehen kertomus jossa hän kertoi ihastuneensa epävakaaseen tyttöön joka selvisi hänelle myöhemmin, tyttö oli impulsiivinen ja aina miehen lähdettyä kotiin tai pienen kompleksin sattuessa tyttö oli vetässyt purkillisen pillereitä ja vetäny ranteet pienesti auki, soittanut miehellensä ja kertonut ja taas oltiin ensiavussa.  Lopulta tyttö napsi lääkkeitä jopa miehen edessä ja taas oltiin ensiavussa.




En edes kestänyt lukea sitä loppuun 


"epävakaan kanssa elämä ei koskaan tule olemaan normaalia, joudut tottumaan siihene ttä olet aina vanhempi kumppanillesi"




maanantai 17. syyskuuta 2012

Kun ahdistus kasvaa liian suureksi

Pitkään aikaan mä en ole edes halunnut/kehdannut purkaa tänne tätä. Mutta nyt mun pää räjähtää, tunne on vaan niin älyttömän ikävä ja suuri. Ja voitte vaan arvata kyseessä on PAINO. Kyllä niinkin "viaton" asia sai mut taas huonolle polulle. Koko syömis touhu tuntuu tajuttoman pahalta. 

Ikinä mikään ei ole oikein tai hyvin. 
Mua pelottaa taas et mihin tää johtaa.
Kun psyyke ei vaan kestä tän hetkistä tilaa ja painoa jalkojeni alla.

Tuntuu pahalta....
 Mutta silti mulla valmiiksi harjoiteltuna tämä ilme.. tai se on vain muurautunut kasvoihini.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Kuvia viime päiviltä ja tältä päivältä..


tugga on nyt tämän värinen, alhaalta siis mustat ja päältä hieman vaaleemmat :-)



Päivää tuli piristämään tällänen pakkaus, melkein pian 4kk:nen Niilo vauva :') On siis pikkusiskoni parhaan kaverin lapsi ja siskoni kummipoika, tarjouduin sitten ihan ilosta ottamaan yöksi hoitoon tän ihanuuden :-)

 Iltapesuille menossa ja iltapesujen jälkeen yökkäreissä :-)

Maitoa nassuun ja untapalloon :) nyt mun viekussa käy ihana pieni tuhina ja BB:n taustamöly.

Hyvää viikonloppua kaikille, mulla menee viikonloppu täysin töissä.
Tänään olin töissä 12-17 ja sitten nyt Niilon kanssa koko ilta/yö.
Huomenna seuraaviin töihin 19-00 ja sunnuntaina 18-01 ja aamulla pirteenä lääkäriin ja päiväosastolle.. huhuhu... ei ainakaan liikaa mahdollisuuksia miettiä ahdistavia asioita.

torstai 13. syyskuuta 2012

Mun elämän tukipylväät

Oon tänään pysähtyny taas miettimaan ja selailemaan vanhoja ja uusia kuvia. Voisimpa pukee sen sanoiks kuinka paljon mä _rakastan_ näitä ihmisiä. Jotka on seissy ja seisoo vieläkin mun tukena. 

Äiti,
 maaailman ihanin äiti joka on kestänyt mua vaikeina hetkinä ja ollut tukena.








Marianne, yksinkertasesti paras.





Mindy, parhaimmistoa !



Carin, paraskamuseni 







Tiia, tärkein sielunsisko

Marika, maailman paras pikkusisko 
 


Pikkuveikka, sunshine. 


ja eihän tässä edes kaikki immiset ollu, ootte kaikki rakkaitta pus. 
kiitoskiitoskiitos.


Mulla on ollu päiväosastolla tosi hankali lähinnä liittyen ruokailuihin ja niiden välttelyyn. Ongelmakäyttäytymistä on tunkenu esiin joka luukusta,
mutta oon joten kuten selvinnyt ja hoitajat on löytänyt kuitenkin jotain  hyvää aina tilanteista. En siis oo täysin toivoton. Nyt täytyis osata vaan alkaa kunnioittamaan itseäni, ja lakata tekemästä asioita jotka saa mut tuntemaan itseni niin huonoksi.



jos tässä postauksessa heräs jotain kysymyksiä tai ihan mitä vaan niin kysyppä ihmeessä :-)


Haleja.
 Lauruska 2009 vuonna :DD