perjantai 31. elokuuta 2012

Itsemurhan tehneen ystäväni tarina



Voi luoja, mua itkettää. Itkettää tää kaikki.
Voi rakas Delphine.
Mulla on sua NIIN sanoinkuvaamaton ikävä, meillä kaikilla on.
Tää on niin epäreilua, lääkärit on epäreiluja, ihmiset on epäreiluja, maailma on epäreilu.



 PERHONEN

ÄITI NÄKI KUVAN, JOTA EI
KOSKAAN HALUNNUT NÄHDÄ.


Tyttö riisti itseltään hengen.
Hän oli vasta 21-vuotias.
Äiti löysi hänet kuolleena
kerrostaloasunnon eteisestä
joulukuun 19. päivänä
viime vuonna Espoon
Matinkylässä.
Niin päättyi Delphine Saima Mimosantytär
Helanderin elämä.
Tyttö oli käynyt muutamaa viikkoa aiemmin
Jorvin sairaalassa pyytämässä päästä
hoitoon suljetulle psykiatriselle osastolle.
Pyyntöön ei suostuttu.
– Lääkärit tappoivat tyttäreni, sanoo Mimosa
Helander, tytön äiti.
KUOLEMAN HETKELLÄ asunnossa oli
siistiä, mutta moni asia kesken.
Uuni oli päällä, patonki puolivalmiina
ja joululahjan paketoiminen aloitettu. Se
ei ollut Delphinelle tyypillistä. Hän ei olisi
koskaan jättänyt esimerkiksi uunia päälle.
Mistään ei löytynyt itsemurhaviestejä tai
muita viitteitä tulevasta.
Tuntui kuin perhonen olisi vain liidellyt
hiljaa pois.
Perhoseksi äiti tytärtään aina kutsuikin.
Lempinimi tuli siitä, kun laulaja Hanna
Ekola kosketti Mimosan vatsaa raskausaikana
ja sanoi ”perhonen”. Myöhemmin
hän teki Perhonen-nimisen laulun.
– Se laulu tuo mieleeni Delphinen luonteen.
Hän oli vahva mutta samalla herkkä
ja hauras. Meillä oli hyvin läheiset ja
lämpimät välit, ja kerroimme toisillemme
kaikki asiat.
NÄKY HIUKSENSA leikanneesta kuolleesta
tyttärestä roikkumassa ei lähde Mimosa
Helanderin mielestä koskaan.
– Olen aina inhonnut kauhuelokuvia, koska
minulla on ollut alitajunnassani kuva
lyhythiuksisesta ihmisestä roikkumassa
jossakin. Nyt ymmärsin, että tämä on se
kuva, jota en koskaan halunnut nähdä.
Tyttö löytyi joulukuisena maanantai-iltapäivänä.
Äiti ja perheen nuorempi tytär
olivat menneet hakemaan Delphineä asunnoltaan,
koska hänen autonsa piti noutaa
korjaamolta.
Avattuaan oven äiti meni muutamaksi
sekunniksi aivan sokkiin. Yhdeksänvuotias
tytär kuuli äidin huutaneen eiiiiii ja
hätistäneen tytön pois, ettei tämä näkisi
mitään.
ÄITI JA TYTÄR juoksivat kauhun vallassa
portaat alas. Ulkona äiti ei saanut henkeä
ja puhuikin kummallisella äänellä.
– Sanoin, että minun on pakko mennä
takaisin koettamaan Delphinen kaulaa,
vaikka tiesin, ettei mitään ole tehtävissä.
Menin ja koetin, ja niinhän se oli.
Kun poliisit olivat käyneet, äiti pääsi katsomaan
tytärtään lähemmin.
Isoäitikin aikoi tulla, mutta pyörtyi jo
portaikkoon nähdessään Delphinen jalat.
Mimosa Helander on aina uskonut Jumalaan,
mutta nyt usko on koetuksella.
Yhdeksänvuotias sisar ei ole rukoillut tapahtuneen
jälkeen.
– Hän ei enää usko, sanoo äiti ääni väristen.
LÄÄKÄRIT OVAT epäilleet Delphine Helanderin
joutuneen psykoosiin. Päässä on
naksahtanut, ja sellaisessa mielentilassa
ihminen voi hypätä vaikka pilvenpiirtäjän
ikkunasta pihalle.
Mutta mikä särki tytön mielen?
Moni asia – tai mistä me sen oikeasti
tiedämme.
Delphine oli ainakin joutunut usein
pettymään ihmisiin. Äiti oli yksinhuoltaja.
Biologisen isänsä kanssa Delphine oli
hyvin vähän tekemisissä, eivätkä he koskaan
asuneet yhdessä. Jo pikkutyttönä hän
näki perheväkivaltaa ja alkoholismia isäpuolen
riehuessa. Lähipiirissä pari vuotta
sitten sattunut lapsen hyväksikäyttötapaus
synkensi tytön mielen pahasti.
– Olimme itsemurhaviikonloppuna Delphinen
kanssa koululla sisaren joulujuhlassa.
Siellä oli ahdasta ja Delphine istui
sylissäni. Silitin hänen hiuksiaan ja näin,
kuinka alakuloisena hän katseli lapsia. Sanoin,
että jos sinun tekee mieli vauvaa, niin
siitä vain. Hän sanoi, että ehkä kahden tai
kolmen vuoden kuluttua.
ONGELMIA OLI jo murrosiässä. Delphine
viilteli itseään ja yritti ilmeisesti ensimmäisen
kerran itsemurhaa koettamalla
hukuttautua perheen kesäpaikan järveen
vuonna 2004.
Hän pääsi Jorvin sairaalan nuorisopsykiatriselle
osastolle vuonna 2005 ja kävi
peruskoulun loppuun sairaalan koulussa,
Keinumäessä. Jatko-opinnot eivät luistaneet,
ja kesken jäivät niin aikuislukio ja
tarjoilijaopinnot kuin myös sähköasentajakoulu
Turussa.
Delphineä piti elämässä kiinni poikaystävä,
jonka kanssa hän asui Espoossa äitinsä
talossa yli kolme vuotta. Sitten tuli ero
ja uusi poikaystävä, jonka kanssa tuli ero
viime kesänä. Samassa tyttö muutti kotoaan
pois omaan asuntoon Matinkylään.
– Hän pelkäsi olla asunnossa mutta ei
koskaan sanonut siitä minulle suoraan,
äiti kertoo.
Viimeiset viisi vuotta Delphine kävi terapiassa,
käytti masennuslääkkeitä ja hakeutui
huonoimpina hetkinään Jorviin pyytämään
apua.
Välillä hänet otettiin sisään avohoitoosastolle,
mutta muuten häntä hoidettiin
pääasiassa univaikeuspotilaana, joka
kärsi lievästä masennuksesta.
PAHA TILANNE oli taas viime marraskuussa,
jolloin Delphine hakeutui Jorviin
ja pyysi päästä psykiatrian suljetulle osastolle.
Hän oli yrittänyt itsemurhaa lokakuun
lopussa mutta tullutkin toisiin ajatuksiin
ja keskeyttänyt teon ennen tajunnan
menetystä.
– Olin lääkäreiden kanssa samassa palaverissa,
jossa Delphine vaati päästä suljetulle
osastolle. Samaa vaadimme myös minä
ja hänen terapeuttinsa. Ei päässyt. Lääkärin
mukaan hän ei ollut tarpeeksi sairas.
Lääkäri sanoi vielä, että voihan suljetullakin
osastolla tappaa itsensä, kertoo äiti,
jonka silmissä alkaa leimuta viha.
Samoihin aikoihin tytöllä diagnosoitiin
epävakaa persoonallisuushäiriö
, josta taas
toinen Jorvin lääkäri oli tytölle tokaissut:
– Siihen kuuluu jatkuva halu tehdä itsemurha.
Jos elät 30–40-vuotiaaksi tappamatta
itseäsi, olet voiton puolella... Siis, miten
voi lääkäri tuolla tavalla sanoa! Aivan
kuin olisi tuomittu kuolemaan, äiti
puuskahtaa.
VIIMEISELLÄ VIIKOLLA joulun alla isoäiti
kävi Delphinen luona leipomassa ja siivoamassa.
Tyttö oli ollut koko viikon vähän
levoton.
Joulujuhlan jälkeisenä yönä kahden aikaan
Delphine soitti äidilleen.
– Hän pyysi hakemaan. Sanoi olleensa
ulkona ja oli aivan jäässä.
Äiti meni ja poimi tytön kyytiinsä. He juttelivat
lämpimässä autossa ainakin tunnin.
Äiti hieroi tytön jääkylmiä jalkoja.
– Delphine kysyi, kuinka elämä on niin
paskaa. Sanoin, että paskaahan tämä on,
mutta koetetaan keksiä jotakin. Kyllä tämä
tästä. Hän oli taas ajanut hiuksensa
pois ja nosti peruukin päästään auton kojelaudalle.
Sanoin sitä katsellessani, että on
se silti hienoa, että sinulla on poikaystävä,
joka rakastaa sinua sellaisena kuin olet.
Delphine meni loppuyöksi entisen poikaystävänsä
luokse, vaikka he eivät varsinaisesti
enää seurustelleetkaan.
SUNNUNTAINA Delphine oli taas iloinen
ja kovin kiireinen. Äiti soitti hänelle iltapäivällä
kolmen aikoihin, ja kaikki tuntui
olevan hyvin.
Tyttö oli seuraavana aamuna menossa
ystävättärensä kanssa uimaan. Valmiiksi
pakattu kassi löytyi seuraavana päivänä
käyttämättömänä ovensuusta.
Selittämätön suru valtasi äidin sunnuntai-
iltana.
– Itkin vain kotona ilman mitään syytä.
Vaistosin jotakin.
Delphine oli soitellut yöllä kavereilleen,
eikä mikään ollut viitannut itsemurhaan.
Hän oli nauttinut jonkin verran alkoholia
ja touhunnut asunnossaan joulu asioiden
parissa.
Silmät kostuneina, tärisevin käsin, nenäliinaa
puristaen äiti kertoo olettavansa,
että Delphine kuoli aamulla kello 5.24.
– Heräsin juuri siihen aikaan kauheaan
paniikkiin.
HAUTAJAISIA VARTEN Mimosa Helander
puki itse tyttärensä ja laittoi hänet arkkuun.
Arkku tuotiin Espoon omakotitalon pihamaalle
ja avattiin, että kaikki läheiset saivat
käydä jättämässä Delphinelle jäähyväiset.
Matka jatkui Helanderin suvun synnyinmaille
Nuutajärvelle Pirkanmaalle, jossa
Delphine jätti hyvästit tutuille lapsuusajan
maisemille. Kirkonkellojen soidessa
he ajoivat pitkin kylätietä ja piipahtivat
esimerkiksi rivitalolla, jossa olivat asuneet
kahdeksan vuotta.
Kun arkku avattiin kesämökin pihamaalla,
tytön silmät avautuivat puoliksi.
– Mökki oli Delphinelle rakkain paikka.
Kun Mimosa-äiti kaatoi Delphinen tuhkaa
hautaan Urjalan hautausmaalla, tuuli
kovasti ja tuhka pölisi.
– Vedin sitä ihan henkeeni. En koskaan
ole nähnyt niin hienoa ja valkoista tuhkaa.
Se oli vitivalkoista. ■



TEKSTI JORMA HAVULA
KUVA TERHI KORHONEN
MIELENTERVEYS

Mimosa Helander, 46, on päättänyt antaa
kasvonsa ja aikansa sille, että valtio
viimeinkin osoittaisi kunnolla resursseja
nuorten psykiatriseen hoitoon.
– Ei meidän tarvitse laittaa 180 miljoonaa
euroa Hornetin panoksiin. Ne panokset
ovat yksi hailee tämän asian rinnalla.
Helander on laittamassa alulle eduskunnalle
luovutettavaa kansalaisadressia,
johon on tavoitteena saada satojatuhansia
nimiä nuorten hoidon puolesta.
Hän on tehnyt poliisille myös tutkintapyynnön
Jorvin sairaalan kahdesta lääkäristä
selvittääkseen, ovatko nämä aiheuttaneet
Delphinen kuoleman huolimattomuudellaan.
– Vaikka lääkärit eivät laittaneet sitä
silmukkaa hänen kaulaansa, he eväsivät
hoidon.
Voi että minä olen niin vihainen
heille! Delphine sanoi aina, että
hän on valmis mihin tahansa hoitoihin,
jos hän saa niillä päänsä kuntoon.

Eniten Helander syyttää silti itseään.
– Siis ovathan minun seurustelusuhteeni
esimerkiksi olleet vaikeita. Meidän
olisi pitänyt muuttaa täältä maalle, ja minun
olisi pitänyt mennä Delphinen kanssa
nukkumaan sinne kerrostaloon edes
yhdeksi yöksi, että olisin ymmärtänyt hänen
pelkäävän siellä. Olisi, olisi ja olisi.
Helander muistuttaa, että itsemurhan
tehneen ympärillä yleensä suuri joukko
ihmisiä sairastuu, ja sekin tulee yhteiskunnalle
kalliiksi. Häntä itseään huolettaa
erityisesti yhdeksänvuotiaan tyttärensä
psyyke.
– Delphinen lähipiiristä toistakymmentä
ihmistä on ollut jopa kuukausien
sairauslomilla tämän takia. Minä en
pysty töihin enää koskaan, sanoo Helander,
joka omisti aiemmin antiikkikaupan
Espoossa.
Sen mentyä konkurssiin muutama
vuosi sitten Helander on elättänyt perheen
tekemällä satunnaisia keikkahommia
eri yrityksiin. Tällä hetkellä hän elää
päivän kerrallaan, joskus vain minuutin
kerrallaan


Kiitos tajuttomasti Delphinen äidille, joka jakoi tämän meidän kanssamme. Paljon voimia ISON surusi keskellä, et ole yksin. 





Pidetään me nuoret täällä toisistamme HUOLTA.
Niin monen asian on muututtava yhteiskunnan taholta.

torstai 30. elokuuta 2012

Päivän juttuja ja uusia tulevia asioita



Lähettiin aamulla jo suht aikasin marssimaan mun isän luokse käyttämään koira ja laittautumaan, innostuttiin sit ottamaan muutama kuvakin :> 

Olin tänään ryhmä DKT:ssa. Oli ihan mukava käynti, oon viel vaan tosi pihalla niiden käyttämistä sanoista ja muutenkin koko touhusta. Oon päässy vähän jyvälle mut epävakaiden dialyktinen käyttäytymisterapia sisältää niin paljon kaikkea et huhu.. (siks se varmaanki kestää sen kaks vuotta)

Oon ihan unohtanu mainita täällä et sain just pari päivää sitten tietää että sain paikan psykiatriselta päiväklinikalta. Oon ihan innoissani, koska en oo semmosta ensinnäkään kokeillu ja se on ihan toisen laista kun suljetulla haahuilu seiniä pitkin. Päiväklinikka mun tiedon mukaan sisältää kaikkee aktiviteettia yms. Siel on yhteiset ruokailut jotka tuottaa mulle kyllä nyt jo lievää painetta. En tiiä sitten et kuinka paljon ne siellä puuttuu mun ruokatapoihin yms.  Ensi haastattelu on sinne nyt maanantaina jo ja oletattavatsi jos siinä kaikki menee hyvin jään siis sinne jo silloin. Se hoito kestää n. 4-6vko eli aika pitkän ajan, ainut haaste varmaan on sen ajan aikaset aamuherätykset eli siinä seittemän aikoihin -.- . Oon sen ajan koulusta iha tauolla (tosin en mä siellä nytkään oo käynnyt) kuitenkin kuraattori ja mun luokanvalvoja on ihan selvillä mun tilanteesta. Oon niin loppusuoralla onneks sen suhteen. 

Huomenna mulla on varmaan ihan tavallinen päivä. Ei juhlintaa, mut salille oon suunnitellu meneväni kun nyt ollu jo kaks päivää taukoa. Tällä viikol oon nyt kerran ollu salilla ja tavote ois se kolme, joten pitäis siis huomenna ja sit lauantaina tai sunnuntaina mennä, noh miksei molempanakin :)


Ja hei jos jollain on tarvetta Consseille niin tsekatkaa alempi postaus !


AINIIN SUPER KIITOS kaikille ihanille liittyneille lukijoille, teitä on jo n. 600 !!! ja tietty anonyymeillekkin, jotka jaksaa seurailla ja kommentoida mulle :) ootte tosi ihania ja kannustavia ! 

SEN kunniaksi onko jotain erityistä postausehdotusta?
Joku jo kysyikin uutta postausta mun kämpästä, senkin voin toteuttaa :)

Myynnissä CONVERSET !

Huudettavana melkein käyttämättömät AIDOT conssit! (Ovat siis todellakin olleet ehkä kaksi kertaa jalassani jos muita kenkiä en ole löytänyt, ovat minulle nimittäin kaksi kokoa liian isot) Kengät ovat äitini ostamat... jonka takia kokokin liian iso..

Ovat kooltaan siis 39. Väri ei ole ihan tummanmusta. Niin kuin kuvitakin näkee. 
Nauhoissa on vähän tummahkoa väriä. 




Tarkoitus oli ensiksi laittaa kenkien lähtöhinnaksi 15e, mutta huomasin että toisesta kengästä puuttuu tuo toinen pieni rautainen "rinkula" jota ei siis kyllä huomaa käytössä (kts.kuva) joten lähtöhinnaksi tuon takia tulee 12e. Ovat siis aidot ja ovh. Hinta kaupoissa on n. 60-75e


Toimittaminen onnistuu postitse (ostaja maksaa kulut) en myöskään vastaa postissa hukkuneista tavaroista.
Toimittaminen Helsingin keskustaan onnistuu. Sekä Espooseen Iso-omenaan tms.

Korotukset ovat 1e.

esim. 1 huutaja: 12e.   
2. huutaja 13e  jne...

Tässä vielä samat kengät uutena.
http://www.brandos.fi/converse/all-star-canvas-hi-11x9160-black/a27254

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Iltapala, tonnikalaa tomaattikastikkeessa, raejuustoa ja ananasta 

yleensä mul on aina otsis, no vaihtelua :-)

Otettii  Fian kans vähän lepoo isän luona..


Salilta nopee otos treenien välissä :-)

Oon viettäny täs nyt muutaman yön Mariannen ja mindyn luona.

Ollaan ihan fiilareissa nytten seurailtu BB:t :-D 


Salilla on tullu käytyy nyt joka päivä paitsi tänään. Laiskotti ja joku ihme yskäki on iskeny muhun..

Pahoittelut tämmösestä nopeesta lässynlää -postauksesta .

palaan telkun eteen tyttöjen kans nauramaan Duudsoneille ... XD

maanantai 27. elokuuta 2012

If you want it bad enought...

Herranjestas, oon niin hurahtanut tämmöseen fitnessthinspoon. 
Enjoy :-)

 






SO PERFECT !!!



Oon aina vihannu mun "isoa peppua" mutta tämmösen kiinteen ja treenatun voisin ottaakkin! En ehkä haaveilekkaan mistään pikku pyllysttä enään :-D
Olin vielä äsken niin sitä mieltä et viime viikon viisi kertaa salilla riitti ja nyt huilaisin ainakin maanantain ja tiistain mutta näitten kuvien jälkeen en tosiaankaan peru sitä Body Pump tuntia.. mä tiedän mitä mä tavottelen, ja noh se ei tule tässä koneella istumisella.






Niin ja kertokaas mitä mieltä olitte tämän tapasesta thinsposta? :-)


Ketä inspas ja kuka lähti urheileen ^^ ?

sunnuntai 26. elokuuta 2012

how sad world can be?


Tää on oikeesti todella surullista miten jonkun mieli voi sairastua näin paljon.
 Surullista vielä sanoa että itsekin "motivoidun" huonolla tavalla tästä klipistä.
Mutta mä en halua olla tällänen, sairas.
Mä haluan olla onnellinen.

Älä anna sen olla kaikkesi, mieluiten älä anna sen olla mitään.


lauantai 25. elokuuta 2012

perjantai 24. elokuuta 2012

UUSI FORMSPRING

Joku jo ehtikin kysellä että mihin mun formi on hävinny, se on taas käytössä, odotan kysymyksiä laidasta laitaa joten tulemaan vaan :)
Oon muutenki niin netti addikoitunu että vastaukseen ei luultavasti kauaan kulu XD


Hyvää viikonloppua !!!! 



 

kiirettä





Huhu kiireine päivä.. Aamulla tosin oli lääkäri ja hb oli melko kohillaan.. Sen jälkeen ryntäsin salille carinin kanssa :) sieltä sittte koulun tapaamaan kuraattottoria ja maikkaa.. Saatiin mun kouluasiat melko hyvään järkkään. Ne oli ihanan ymärtäväisiä mun suhteen :) kehotti etenemään nyt rauhassa ja voinnin mukaan. Koitan ehtiä äidillä syömään jotain ja sitten töihin 4 tunniksi. Ja ainiiin ostin tosiaan tommosen ihanan salikassin :) väsäsin tän postauksen taas puhelimella joten.virheitä löytyy :D huomenna taas sali 4 kerta tällä viikolla =]

torstai 23. elokuuta 2012








Tässä muutama kuva illasta :) sisko tuli mun kämpille ja pian aletaan kattelemaan yhdessö leffaa. Ruokailut on mennyj tänään hieman niukaks mutten urheillut kuitenkaan ylimäärästä josta oon toso ylpeä. Huomenna koitan lääkärin ja s töiden välissä ehtiä salilla käymään.. Lääkärissa saan kuulla mm hemoglobiini arvosta joka on olu nyt ikävästi laskussa.. Kuitenkin en usko sen nyt kauheasti laskeneen. Tein tän postauksen puhelimellani ekaa kertaa kuvien kanssa :D joten koittakaa kestää!! haleja kaikille :)

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Se mikä on tärkeää, vaatii myös yleensä paljon työtä

 Tänään on tullu oltua DKT yksilöterapiassa. Puitiin mun ongelmakäyttäytymistä joka tällä hetkellä on syöminen.. opin taas enemmän käsittelemään omia tunteita ja ahdistusta.
Huomenna on taas ryhmä DKT-kerta. Ootan ihan innolla :-)

Söin tänään ja eilen lämpimäksi ruuaksi kanaa ja raejuustoa. Kiitos siis lukijoille jotka ehdottelivat kaikkia protsku sapuskoja. Niin ja ostin myös Skyr vanilja rahkaa TAJUTTOMAN HYVÄÄ, Huominen aamupala siis :)

Leivottiin Mariannen kanssa älyttömän hyvää mustikkapiirakkaa ja sen kanssa syötiin vanilja jätskiä.

Mun tän päivän ruuissa olis kyllä parannettavaa.
Aamu: Kevyt jätski 220kcl
Iltaruoka: Kana ja raejuusto n. 400kcl?
Iltapala: Mustikkapiirakka ja jätski n. 300kcl
Mindyn karkkeja pölläsin muutaman :-D
Trippi...

Nyt kun pääsisin herkuista eroon, olisin jo piiiitkällä.


Oon nyt jo tällä viikolla käynyt kaks kertaa salilla, ekalla kerralla vedin omatoimiset vatsat ja lihaskunnon. Tänään olin Body Pumpissa ja voin jo nyt kertoa että huomenna en niin helpolla nouse sängystä :-D Yritän nyt siis käydä viikossa 2-4 krt salilla ja katon sit et miten se tuottaa tulosta.

Yläpuolella vielä tavoite kroppaa !


Linkkaisitteko myös minulle lisää luettavaa, tällä kertaa FITNESS BLOGEJA taikka muuten vaan terveellisesti laihduttavien blogeja/Kuntoblogeja joita itse suosittelette :-) !

Saa nähdä eksynkö huomenna salille, koska päivä on aika täyteläinen, aamulla labrat, päivällä/illalla 2½h DKT-ryhmä. Jossain välissä olisi kuitenkin pieni lihaskunto paikoillaan!



 Nää tunteet on vieläkin tuttuja ja pinnassa. 
Mutta mä oon niin onnellinen että mulla on jo elämässä muutakin kuin nämä ajatukset.  

tiistai 21. elokuuta 2012

Syksyn projektista

Tähän alkuun vähän eilistä lärviä. 
 Tuli jotenki niin pirtee olo ku vihdoin jaksaa meikkaa kun yli kaks päivää ilman meikkiä hillunu :-)
 (joku täällä tykkäs näistä mun ilmeistä :-DD )


Ja nyt päästään mun seuraavaan syksyn projektiin...



 Maha jota tavoittelen..

Mitä tämä vaatii?
- Kovaa treeniä
- Salilla n. 3krt viikossa
- Terveellistä ruokaa, hedelmiä ja kasviksia
- Proteiinia tietysti (olen nykyään todella huono syömään proteiini pitoista ruokaa)
 - Sinnikkyyttä ja malttia


Onko jollain neuvoja pienistä annoksista mm. välipala. Joka sisältäisi paljon proteiinia?

Ja tästä tilanteesta lähdetään liikkeelle:
 :(

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Disappointed


Eilinen ilta meni kauheassa ahdistuksen myllerryksessä.
Ja tämän kaiken laukaisi syömiset ja painoni. 
Tukahduttavaa. 

Mutten vain pääse siitä yli.
Rankaisen itseäni. En tiedä onko se nyt oikein vai väärin.

Olen saanut pahanolon haltuun tänään, 
kunnes isäni toteaa olevan hyvä hetki ravistella minua ja hukuttaa itseäni enemmän epävakauteeni.
"Tekisit säkin jotain etkä vaan istuis siinä sohvalla,
suosittelisin sullekkin jotain pitkää lenkkiä"
"tuolla tavallahan sun olo paraneekin.."
Mä peitän mun surulliset kasvot, enkä sano mitään..
Vittu mikä sarkastinen paska.
Miks se tekee näin?
Osittain tiiän sen olevan oikeassa.

Silti mun sisällä kiehuu ja kyyneleet harovat silmäripsiäni.
Mutten anna niille valtaa. 








pienityttö seisoo keskel helvetin liekkei/
uuvuksissa koittaa saada ittensä pois sielt/
koittanu pitkää hymyillä, vaik vaa sattuu/
koittanu seistä vahvan, vaik kaikki kaatuu/
ajauduin kaiken pahuuden keskukseen/
tää kaikki sit johtikin mut masennukseen/
oon voimaton, oon heikko, en jaksa enää/
mikään ei kiinnosta, mikää ei saa hymyilemää/
tää sattuu, eikä valoa näy missää/
oon kahlittu, köydet käsissäni kiristää/
en pysty livistää, oon vankina mun mieles/