lauantai 11. helmikuuta 2012

miltä se tuntuu

Eilinen ilta oli mukava, vietin sen Susan kanssa, tajusin tänään et susa on yks mun parhaimmist kavereist, sen kans voi puhuu mistä vaan, meis on niin paljon samaa. Olin syöny melko vähän ennen iltaa, mutta kello ykstoista yölllä ajettiin viel huoltsikalle ja ostettiin kaks pussia karkkia ja yhe sipsipussin :D ....
Ne on vaivannu mua tänä aamuna. Aamulla mutustelin karkin jämiä ja muutaman sipsin. Sen jälkeen söin seuraavaks kolmen maissa puolikkaan donitsin Susan kanssa. Tultiin meille ja tehtiin kasin maissa kanaa ja kasviksia, muuta en oo viel tänään syöny. 

Pelottaa vähän kolmen yön jälkeen on muutto... en tiedä miten mun pitäis olla.
Oon pakannu kamoja kasaan, vielä kyyneliä ei oo tullut. En tiedä miten suhtaudun kun
lasken viimesetkin laatikot autioon kämppään ja lyssähdän kovalle lattialle. Tunnenko 
helpotusta vai pelkoa. Itkenkö vai olenko onnellinen sen hetken?

mä en halua vajota.
Vaikka saisin siihen  tilaisuuden.
Mä en halua vajota yksin, 
yksin uudessa kodissani..

1 kommentti:

  1. Et sä vajoa :)
    Kato niitä uusia seiniä, mieti mitä mahdollisuuksia ne tuo ja hymyile niille. Muutos on aina hyvä, vaikka jostain syystä ihminen luonnostaan vastustaa niitä.
    <3 <3

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)