torstai 2. helmikuuta 2012

liian sekavaa

Mä haluaisin pyyhkiä tuon "oksennus" taulukon hittoon tuolta.
Mutten mä uskolla. En oo oksentanu tällä viikolla vielä kertaakaan. Annanko mä itelleni mahdollisuuden nolla viikkoon? Annan, mä yritän. Ainakin sen jälkeen kun mä oon tänään ollu juurihoidon jatkossa ja vielä sen jälkeen päivystyksessä irronneen väliaikasen paikan takia. Särky oli aivan tajutonta.. niinä hetkinä kun mä makaan ja nään hammaslääkärin järkyttyneen ilmeen mä tajuan etten saa enään oksentaa, en saa. 
Siitä mä alotan. 


Otin äsken kolme rauhottavaa, ihan syystäkin. Mun oli pakko. 
Tää olotila taas oli huipentumassa, mutta sain sen hillittyä jokseenkin. Enään pääni sisällä juoksee oksettavia rumia lauseita. Se tunne kun mä makaan ja löysistäkin lökäreistä mun jenkkakahvat tunkeutuu ulos, mun mahassa on enään vain rasvaa, ei mitään lihasta. Yksinkertasesti mä muistutan pullahiirtä. Ei mul oo urheilullista kroppaa enään, eikä laihaa. Taikinaa vaan. 
Se urheilullinenkin lihaksikas kroppa ois ollu parempi kuin tää.

Muttei tämä jatku näin, ei tosiaan. Tää ois jo liikaa.
Kun mä paranen tästä räkätaudista alan liikkumaan, jatkamaan treeneissä, käymään salilla. Jättämään karkit ja syömään jotain tiettyjä kalori määriä, kuten 500/700/1000 kaloria. 

Mun ajatukset harhautu äske kirjottaessani tätä tosi pahasti.
Oon saanu tajuttoman hyvän ystävän lähiaikoina ja ollaan puhuttukin tosi paljon, viihdyn sen seuras iha älyttömästi..äsken siis (sanotaan vaikka Will) laitto mulle viestiä ja pahoitteli että tietää mun salaisuuden... tietää mun blogista. Mun hengitys katkes hetkeks, mutten mä onneks pelästyny kauheesti. Sillä mä luotan, mä luotan Wiliin ♥ silti mua pelottaa.. kuinka moni jo tietää... sain äsken vastaukseks et Willilläkin on oma blogi ja luen sitä .... MAAILMA ON PIENI, ja tää tarkottaa vaan yhtä ja ainutta asiaa.. tää sairaus on kauhea, liian väärin. 
Kumpa kukaan ei kärsisi tälläisistä ongelmista, sillä _kukaan_ ei ansaitse tätä. 

mä oon järkyttyny siitä miten karu maailma oikeesti on.

9 kommenttia:

  1. <3 voi kulta.
    Nyt tsemppaat tän viikon kunnolla! Sä ansaitset ja pystyt taistella vastaan. Toivon niin että pääsisit oksentelusta eroon, se on vaa älyttömän vaikeeta ku sitä on jatkanu pitkää ): itelläniki näit ongelmii ollu mut nyt onneks vähentyny huomattavasti!

    Tsemppiä, oot rakas<3

    VastaaPoista
  2. selviit täst viikon ja tiiät et siit tulee hyvä fiilis kohti parempaa jaksoo! <3 pärjäile ja tsemppii! :) äläkä stressaa liikaa sitä ulkonäköös (:

    VastaaPoista
  3. mä tiedät että pystyt olemaan oksentamatta jos vaan tosi kovasti tahdot sitä <3 tsemppiä! ja nuo kaikki paskat ajatukset itsestäsi ovat pelkkää valetta, oot oikeasti kaunis missä koossa tahansa (paitsi liian laihana).

    VastaaPoista
  4. ei tollasilla kalorimäärillä muru, eiei :( tosta oon ilonen tosta et haluut oksentamisesta eroon, pidä siitä kiinni ja lujaa♥ siitä on mahtava alottaa! pus♥

    VastaaPoista
  5. Niin paljon voimia sulle, sä ansaitset sen (:

    VastaaPoista
  6. Voi rakas sä et ole mikään pullahiiri :'(
    Mutta tosipaljon voimia, toivon kovasti että olosi paranisi hiukan, pus♥

    VastaaPoista
  7. mä en oo pitkään aikaan kommentoinut, vaikka luenkin sun blogias aina, mutta VOIMIA ♥ toivottavasti sun olo paranee, kukaan ei oikeesti todellakaan ansaitse tollasta ):

    VastaaPoista
  8. hei, anteeks kun kysyn, mut halusin kuitenkin kommentoida. se uus kysymys-vastaus-postaus oli tosi kiva, ja on ihana kuulla kun sulla menee jo vähän paremmin. :) oot tosi vahva <3
    mut mietin vaan, kun mulla on itelläni sellanen tilanne että mun psykiatri puhuu siitä et mulla ois jonkinasteinen syömishäiriö. en oo kuitenkaan uskaltanu ikinä tahallani oksentaa, ja hyvä niin, koska pelkään et siihen jää koukkuun. mut mua oksettaa aina ku oon syöny jotain ja oon mielestäni läski vaikka painan 48-49 kiloa. ja sit se vihjas jotain, et jos on syömishäiriö, niin laitetaan lähete hammaslääkärille. nii mietin vaan, että laitettiinko sulle lähete jostain mielenterveyspuolelta tai jostain syömishäiriöklinikalta? vai menitkö sä ite? ja sit mietin, et miten hammaslääkäri osaa suhtautua, et miten ne ottaa tälläsen? ymmärtääkö ne mistä on kyse? oon vähän pöpi kun kyselen, mut kun jäi vaivaamaan koska pelkään ite hammaslääkärissä käyntiä ihan hirveesti, vaikka multa ei oo ikinä ees porattu yhen yhtä reikää :'D kiitos, jos jaksat vastata.

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)