lauantai 14. tammikuuta 2012

kerran kun sortuu, sortuu aina.

toissa päivänä ennen salille menoa..
Tänään taas oon huomannu kuinka kovaa ja nopeasti ahdistus paiskautuu vasten kasvoja. Se tunne kun tajuaa "mitä mä teen, ei mun kuuluis syödä. Tää menee ihan väärin mä paisun" on palannu jälleen. Toivon sen lähtevän yhtä nopeasti kuin se tulikin. Yritän kääntää sen kaiken kielteisen hyväksi, mutta silti se jää kolkuttamaan rumasti mun takaraivoon.
Salilla energia juoman kanssa
En pysty nauttimaan urheilusta normaalisti koska ainut asia mitä mä ajattelen on kulutus. Pakko tehä sitä ja tätä. Mun polvi ei kuitenkaa kestäny viime salireissua ja kulutus jäi siihen 200 kaloriin. Petyin etten jaksanu enempää.
Mun ruoka-annos
 Mä haluan pystyä olemaan jonkunlainen roolimalli ja ottaa myös ruokaa lautaselle vaikka olihan toi naurettava annos. Mut oon syöny tänään kuitenki leivän, 2 mini tuplaa, muutaman pringles sipsin, tuon ruoka-annoksen ja aamulla keksin. (oon töissä nyt ja mun hoitolapsen vanhemmat oli ostanu mulle lauantai herkut, ne on ihania <3) mua pelottaa toi geisha patukka tuol pöydäl jonka ne jätti mulle, en voi syödä sitä. En haluu oksentaa.
Hoitolapsen ruoka-annos osittain syötynä

huhuhu ruokailujen jälkeen...

huomaan kuinka mun reisiväli on pienentyny ja kuinka paljon mä oon levinny.
Nyt kaikki vaatteet, koko kroppa, ihan kaikki vaan ahdistaa.
Vihaan kun  mun ajatuksissa ei pyöri muuta kuin laihdutus, kalorit, paasto. Ja jos ei ne niin sitten Viltsu ja sekin ahdistaa yhtä paljon. Joten en tiedä kumpi on sitten edes parempi?

7 kommenttia:

  1. Haluun sun tietävän, että oot mulle rakas.
    Oot mulle tärkeä ja mä en ole menossa minnekään, ikinä.
    Oon niin huolissani susta, että sattuu. Teen kaikkeni et sul ois hyvä olla ja paranisit - niin pian kun mahdollista. Niin vaikeeta kattoo sua ku hymyilet ja naurat, ja samalla tietää mitä kaikkee piilottelet sen hymyn alla.
    Sä oot vahva, mut sun pitää USKOA ittees ja HALUTA parantua ennenku kukaan muu voi sua auttaa !

    - Ystävä

    VastaaPoista
  2. Kunpa voisit olla ajattelematta noit juttuja.... oot niin ihana ♥

    VastaaPoista
  3. Tekisin mitä vaan, että saisin mun reisivälin takaisin. Jumppaan ja syön suht järkevästi mutta ei...... Turhauttavaa! Minkälaista treeniä teet salilla?

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanasta kommentistasi<3 Inhottava se tilanne Viltsun kanssa, mutta toivon, että jotenkin joskus pystyt päästämään hänestä irti! =( Toivon myös, että pääset eroon tuosta ahdistavasta tunteesta liittyen ruokaan. Mutta älä myöskään yritä toipua liian nopeasti, se vaan saa turhautumaan! Sun pitää antaa itsellesi aikaa ja luvan välillä mokata (tavalla tai toisella), koska tää on kummiskin jo jatkunut niin pitkään! Voimia♥

    VastaaPoista
  5. Hali<3 takapakkeja tulee mutta ne myös menee ohi. lue niitä sun parantumismyönteisiä postauksia ja mieti sitä oloa mikä sulla oli sillon - sitä halua parantua. sä kyl pystyt koska sä oot älyttömän vahva. et muuten ois siinä. otat vastaan kaiken avun ystäviltä, perheeltä, läheisiltä ja polilta. annat niiden kannatella suo vaikriden aikojen yli koska oikeesti SINÄ voitat tän taistelun. SINÄ OLET SE VOITTAJA!

    VastaaPoista
  6. Takapakkeja tosiaan tulee, mut aina kun jaksaa vaan jatkaa eteenpäin niin se menee ohi :) Jäin miettimään, pitäisköhän sun pistää koko liikunta minimiin nyt paranemisen ajaksi ? Se voisi helpottaa, ettei tulis tuota "pakko kuluttaa, liikun vaan sen takia".

    VastaaPoista
  7. heii, sähän oot ihan yhtä laiha kuin mä (jaloista nyt ensinnäkin katoin kun sulla ei oo vartalonmyötästä paitaa jne)painan 44-45 ja oon samanpituinen ku sä! ja -92 :D Joko sä tiiät sun painoas..?

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)