tiistai 29. marraskuuta 2011

milloin mä pääsen kotiin, milloin mä pääsen maaliin

kaikki on jotenkin sekasin, kaikki palat on hukassa. Poistin eilisen pahan oloni kolmeen lääkkeeseen. Ekaksi ataraxeja, ne ei toiminu. Perään ketipinoria. Ja unohdetut masennuslääkkeet. Vaikuttiko jo yksi päivä tähän hajoomiseen? Niin riippuvainenko mun "elämä" on niistä. 

Kaiken huipuks, se sosiaalityöntekijä jolle oon puhunut tästä kämppäasiasta, joutuu tekemään sossulle ilmotuksen eteenpäin mun iskästä.. koska mun pikkusisko on alaikäinen.  Sen jälkeen mikään ei tuu palaa ennalleen. Isä tulee vihaamaan mua loppu elämänsä, siitä et mä kerroin miltä musta tuntuu. eikä mulla oo enään mitään asiaa takaisin. tää koko tilanne ahdistaa mua, nyt istun äidillä ja yritän tänään saada unta. Kaikki vaan pyörii yhtenä sekamelskana mun päässä.
miksen mä voi vaan laihtua?  Toivoisin niii et heräisin joku aamu 10 kiloa laihempana, ainaskin.

eksyin sovittamaan eilen tuota mekkoa. Vielä on paljon laihdutettavaa :(



ps. salaisessa blogissa on uusi postaus.

8 kommenttia:

  1. voi kun sä olet pieni, sun ei tarvise laihduttaa herranen aika enää yhtään! olet oikeasti täydellinen tuollaisena, olisin ikionnellinen jos olisin noin pieni.
    voimia paljon! <3

    VastaaPoista
  2. Mistä sinun täytyy vielä laihtua? Olet ihanan kokoinen, eikä joka puolelta törröttävät luut ole millään tavalla kaunista. Olet juuri hyvä tuollaisena, enkä varmasti ole ainoa, joka on tätä mieltä. Koita pärjätä kulta ♥

    VastaaPoista
  3. olen lähettänyt kutsun teille jotka äsken pyysivät päästä lukemaan salaista blogia :)

    VastaaPoista
  4. moi.
    oon eksynyt seuraamaan sun blogia ehkä viikko sitten, ja et arvaakaan miten oon huojentunut tästä postauksesta edellisen jälkeen! :)

    en voi kuvitella millasta sulla on, itelläni ei oo syömishäiriöö, mutta kaikenlaista muuta terapiaa vaativaa, ja löydän niin paljon silti yhtymäkohtia, samanlaisia ajatuksia ja tunteita. ahdistaa, masentaa, ei jaksa ymmärtää maailmaa.

    sun blogi on hirmu koukuttava. ja sinä oot tosi ihana!

    - e

    VastaaPoista
  5. E- kiitos kauheasti :) ihana kuulla jonkun sanovan noin. Hyvä jos pystyt samaistumaan tektiini. kuhan en vain aiheuta pahaa mieltä :( kuitenkin, ainakaan kukaan ei ole yksin. Paljon jaksamisia <3

    VastaaPoista
  6. Välillä mietin, että luuletko oikeesti et sun pitäs laihduttaa vai esitätkö vaan. Tiiän et toi on tosi ilkeesti sanottu mut usko pois en todellakaan tarkota sitä ilkeesti ! Meinaan vaan sitä että ku sulla on muita ongelmia ni miks vielä laihdutuski ? Tooivon sulle kaikkee hyvää, yrit jaksaa <3

    VastaaPoista
  7. niin, voimauttavaa se on kun huomaa että ei ole yksin. hirmuisesti jaksamisia sullekin! <3
    - e

    VastaaPoista
  8. No älä nyt saatana ainakaa laihduta tosta, sun jalat on hyvännäköset, lihaksikkaat mutta sirot, just sellaset ku itte haluaisin näiden kahden onnettoman kepin tilalle, mutta minkäs teet ku piti laihduttaa ja kaikki lihakset katosi.. size zero ei oo tavottelemisen arvonen, kokeiltu on. Nyt on kauhee työ saada takas ne lihakset ja muodot mitkä normaalilla naisella on. Vielä kerran älä laihduta...ja jos niin teet, tuut huomaamaan 100prosentin varmuudella, että siitä ei ollut mitään iloo...

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)