perjantai 18. marraskuuta 2011

Miksen mä pysty elämään

tänää on ehkä epäonnistunein päivä ikinä. Tiesin jo eilen et tuun lintsaamaan tänään koulusta, mä en jaksa hymyillä. Jäin siis kotiin makaamaan. Yhtäkkiä huomasin et se sossu tyyppi soittaa mulle ja pyys mua tapaamiseen. Tehtiinki sit jo asuntohakemukset yhdes. Nyt se asia on ainakin menossa eteenpäin. Tiiän etten saa kämppää heti. Ja eniten mua ahdistaa raha-asiat. 

Mul on niin kauhee säälittävän laiska olo. Muut jaksaa käydä töissä, koulussa ja harrastuksissa. Mä en jaksa noista mitään. Lintsaan ja meen sieltä mistä aita on matalin. 
Oon kyllästyny tähän kun musta ei oo mihinkään. Laihduttaminen oli ennen asia, jossa mä olin hyvä. Nyt en oo enään siinäkään. Tänään oon syöny taas jokusen 1000 paikkeilla ja oksetanu kaks kertaa(mun kurkku on tajuttoman kipee ja hetken luulin et mun henkitorvi irtos..)ja syöny. En tajuu mihin v*ttuun tällänen pelleily johtaa. Mul on kauhee olo etten saa tätä paskaa lopettettua. Etten mä osaa tyytyä siihen mitä mulla on.

Tänään taas mä oon havahtunu miettimään elämää ilman kaloreita, ruoka-ahdistuksia ja masennusta. Mun elämähän koostuu pääosin noista. Oon miettiny usein et missä vaiheessa menin mun elämässä mönkään, kun masennuin, kun tajusin et oon ruma tälläsenä..
mua kaduttaa et oon tehny näin paskoja valintoja. Viillelly, käyny osastoja läpi, kiduttanu itteeni, haukkunu ja aiheuttanu tahalleen huonoa oloa ja sairastunu yhä enemmän ja enemmän.

Mua itkettää, tää on just sitä aikaa ku kuuluis vaan elää huolettomasti, nauttia ja nauraa täysii. Tää on just se nuoruus mitä kaikki miettii vanhoina. Nyt on mahdollisuus tehdä ja kokeilla vaikka mitä. Tuntuu pahalta miettiä näitä mun vuosia. Viime vuonna olin aivan varma et oon terve ja voin taas elää "parempi vuos"- ja paskat. Miksen mä pysty paranemaan? Parempi kysymys ois miksen MÄ HALUA? haluaisin haluta parantua.. mutten halua. 

Miksen mä voi vaan perua tätä kaikkea ja olla terve.
mä tosiaan haluisin olla se sama itsevarma, naurua ja onnellisuutta tihkuva tyttö. Minne mä oon kadottanu sen?

ps. Huomenna meen kattomaan twilightin ja 
tällä kertaa haluaisin nauttia karkista.
Tiiän kuitenki hajoovani ahdistukseen... vihaan tätä !





pps. Huomasin just et teitä ihania on jo yli 400!! 
Kiitos et seisotte siinä mun tukena. 
Nyt otan vastaan jotain 
postaus ideoita jos vain keksitte! 
Te ootte sen ansainneet ! Ehdottakaa!

8 kommenttia:

  1. Kiitos ihanainen kommentistasi! <3 Tänään (tai siis eilen, ku ollaan yli puolen yön...) sain tietää, kun testin tein. Tai siis jos tarkkoja ollaan, niin tein kolme, kun en suostunut uskomaan :D Aamulla sitten neuvolaan soittamaan... Voimia sulle pikkuinen<3

    VastaaPoista
  2. Sinun blogisi on yksi lempiblogeistani, joten liityin just lukijaksi. :)

    VastaaPoista
  3. "Mul on niin kauhee säälittävän laiska olo. Muut jaksaa käydä töissä, koulussa ja harrastuksissa. Mä en jaksa noista mitään. Lintsaan ja meen sieltä mistä aita on matalin."

    Harvinaisen tuttu tunne...kohta kolmas välivuosi menossa.

    VastaaPoista
  4. "Mua itkettää, tää on just sitä aikaa ku kuuluis vaan elää huolettomasti, nauttia ja nauraa täysii. Tää on just se nuoruus mitä kaikki miettii vanhoina. Nyt on mahdollisuus tehdä ja kokeilla vaikka mitä. Tuntuu pahalta miettiä näitä mun vuosia."

    Juuri tuolta mustakin tuntuu. Nyt on se "ihana nuoruus" josta kuuluis vaan nauttia ja elää täysillä. Mutta ei. Voimia ja pärjäile! <33

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommentistasi<3 Jotenkin sitä vasta alkaa tässä vaiheessa tajuamaan, mitkä asiat on tärkeitä elämässä ja mitä kaikkea onkaan valmis tekemään pienen ihmisolennon eteen :) Mä tiedän, että jos nyt annan syömissekoilujen vallata mun elämän, voin pilata niillä oman elämän lisäksi toisenkin ihmisen elämän - en tosiaankaan halua riskeerata.

    VastaaPoista
  6. Minä haluaisin osata auttaa sinua.. voi pikkunen, oon niin huolissani ! Sä et ansaitse tällaista nuoruutta, etetet ja sä tarvitsisit paljon enemmän apua, jotta voisit parantua. Tarviit kaiken mahdollisen avun, älä kieltäydy siitä missään nimessä.

    En osaa sanoa mitään järkevää, pärjäile <3!

    VastaaPoista
  7. ihan uskomatonta, sun tekstit vois niiiin olla mun tekstejä. ite jäin myös kotiin, koska en vaan pystyny menemään kouluun, olin jo pakottamassa itseni lähtemään, kunnes murruin täysin, en jaksanut mitään, en pystynyt, taaskaan. tuntuu niin pahalta kun ei jaksa mitään.mut ihan tajuttomasti voimia sulle ihanainen <3

    VastaaPoista
  8. Ihan kun mun mielestäni olisi tähän kirjoitettu!:o Tai siis ajattelen melkosesti samanlailla:c Sun blogi on ihana ja sä myös!siksi niin moni lukeekin:) Voimia sulle ihan järjettömästi<3 ja voih pikkuista kun ei sun tarvis yhtään oksentaan tuollalailla,pelottaa ihan sun puolesta:< mutta tiedän kyllä mitä se on...:/ *voimahali*

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)