"etkös sinä lähdekkään minusta milloinkaan?"

Musta tää on erittäin surullinen kappale. 

Koskettava ja liiankin osuva. 

Mua sattuu kurkkuun. Puristan kaikin voimin posliinin reunoista ja katson leipien palasten uppoamista vessapaperin sekaan. Mä tärisen. Mun polvia heikottaa. Tiedän, olen pilannut jo tämän päivän, jote melkein ihan sama syönkö 800 vai päälle 1000 kaloria, sama luuseri paska mä silti olen.  Mä ajattelin jo koulussa otettuani ekaa kertaa tänä vuonna lämmintä ruokaa (makarooni simpukoita ja salaattia, kastikkeen jätin) ruisleivän ja jugurtin. Mietin jo sillon " Tää päivä on jo pilalla joten ihan sama".

Tuli sitten syötyä vielä sen lisäksi karkkia, kaksi keksiä, kahvia, , pari suklaakonvehtia ja kaksi ruisleipää jonka mukana oli vähän risottoa. Siinä vaiheessa mua oksetti niin paljon. Oksensin äidillä kerran ja isällä vielä kerran. Iltapa on pysynyt mun sisällä, pieni leivän kanta ja ruisleipä plus jugurtti. Nytkin mä haluaisin kumartua oksentamaan kaiken tän ulos. Mutten pysty enään, mun kurkku on turvonnu ja niin kipeä.

Tää viikko alko aivan väärin. Huonosti. Olen väsynyt. Aijon jättää huomenna menemättä kouluun. Mä en pysty mennä sinne huomenna hymyilemään. Koska tän hymyn takaa purskahtaisi esiin kyyneleet. Mä oon jo varautunut hukuttamaan itteni tähän. Mä en enään halua välittää. Mä ansaitsen tän. Mun kuuluu tuntea nälkää, tuskaa ja kipua.  Oon miettiny, että lopettaisin nuo masennus lääkkeet. Ne ei mua auta. Ne vaan tukahduttaa mun tunteet. Haluaisin vain oksentaa itseni kokonaan ulos.

Toivoisin jonkun katsovan suoraan silmiini ja sanovan;

"mä en usko tuota paskaa, näen kuinka huono olo sulla on"

En näytä Zasille mun ongelmia. En syömisen tai minkään suhteen.

Mä en pysty vielä. Haluan vain ettei kukaan enään muista näitä.

Toisaalta haluan että saan olla vain yksin kunnes onnistun. 

Mä en pysty parantumaan koskaan,

se ei ole mun kohtalo.

Tämä kipu on juurtunut minuun kiinni.

ps. Salaisen blogin lukijoille tiedoksi,

olen vihdoin tehnyt postauksen !

http://picturesofssecretlife.blogspot.com/2011/11/pitkasta-aikaa-kuvia.html