sunnuntai 11. syyskuuta 2011

pienien muutosten aika

Kyllä, mä olen mennyt paljon eteenpäin. Kiivennyt pari askelta ylöspäin. Jättänyt osan tuskastani sinne rotkoon josta olen nousemassa. Silti on hetkiä, tälläisiä hetkiä, jolloin mä toivoisin saavani mun sairaat ajatukset päähäni. Laihdutusvimman, tahdon voiman olla se pienin. Mutta en jaksa. En koe sitä enään tärkeimmäksi. Elän vain päivä kerrallaan.

Toissa päivänä mun ja äidin välit läheni enemmän. Onneks mulla on äiti tukena. Vaikken aina saakkaan haluamaani tukea. Kerroin vanhoista syvistä arvistani käsissä. Kerroin kuinka inhoan ja kadun niitä, näytin ne koska äiti halusi. Pelkäsin reaktiota mutta se oli vain pieni irvistys siitä kuinka ällöttäviltä ne näyttävät. Kerroin  myös varaamastani ajasta joka on huomenna. Plastiikka kirurgin sairaanhoitajan vastaanottoaika. Se on ilmainen, jossa hän arvioi arvet ja sen mitä mahdollisuuksia niiden minimoimiseen on. Haluan ne pois, en halua niiden rajottavan mun elämää. En pysty pitämään lyhythihasia, välttelen harrastustani tämän takia, välttelen kaikkia tilanteita joissa joutuisi nostamaan hihat ylös tms. Nää haittaa mun itsetuntoa ja sosiaalista elämää.. kyllä mun vika nää on. En tajua mitä mun päässä liikku kun ei enään naarmut riittäny vaan piti vetää siihen saakka et tikit ois ollu paikalla, mutta kun nää oli ollu nii kauan auki, ei tikkei enää voinu pistää. Jos ette oo viel tehny _tätä_ virhettä, älkää IKINÄ edes rakkaat harkitko. 

Tänään oli eka päivä ton seronilin kans ahdistuen, ottaako vai eikö. Otin kuitenkin. Oon ollu nyt torstaista asti kotilomalla ja huomenna palaan varmaanki illalla osastolle. Koton on ajoittan tosi hankalia hetkiä.. tähän asti oon selvinnyt kaikista läskiahdistuksista. Oon oksennulle hieman enemmän, mutten kauheasti kuitenkaan. Mun ruokahalu on noussu jostain syystä jonkun verran ja se ahdistaa mua myös. Oon alkanu syömään aamupalaa -ja joskus oksentanu sen jälkeen.. pelkään et mul alkaa taas joku pieni bulimia kaus.. mielummin tää etten söis ku se et oksentaisin henkitorven ulos.

Oon  nyt miettiny kauheesti viime päivät kuinka mun tulis nyt jatkaa ruokailujen suhteen. Mä tarviin jotkut aikataulut ja määrät miten syödä, en haluu et tää lähtee lapasesta. Oon miettiny toisaalta alottavan taas skinny girl dietin tai haluisin kokeilla sitä sitruuna siirappi dieettiä, se on vaa niin kauheen kallis ja epäilen etten pystyis siihe. OISKO TEILLÄ LUKIJAT MITÄÄN KEHOTUSTA MISTÄÄN DIEETEISTÄ JONKUNLAISILLA TULOKSILLA? :) vinkkei otetaan tosiaankin vastaan ! jos tulee ehdotuksia enemmän ku muutama valitsen jonkun teidän ehdottamasta dieetistä ja suoritan sen.

ps. Huomenna ensimmäistä kertaa elämässäni ostan 12kk
kortin kuntosalille ja alan tosiaankin taas panostamaan itseeni.
mä haluan taas liikkua, liikkua ja liikkua.

14 kommenttia:

  1. En mä ole tarpeeksi syvällä. En vielä.. ja tottakai mä kunnioitan sun mielipidettä! Se on mulle tärkeä, niinkun sinäkin ♥ On vaan niin tyhjä olla, voimaton enkä jaksa.
    Ja oo varovainen ton liikkumisenkaa, en halua että se ottaa sut taas valtaasa. Kun sä oot kerranki pystyny hiljentämää ne äänet sun päässä. Kumpa saisit vielä ton oksentelun loppumaan. :< Sä nouset rakas vielä ♥ aivan varmasti.

    VastaaPoista
  2. Voi ihana, kiitos, niin mäkin♥ Susta on tullut niin hirmu tärkeä, ihan kuin isosisko tai joku. Haluisin auttaa sut pois kaikesta pahasta, halata sua ja sanoa että kaikki kääntyy vielä parhain päin. Koska mä tiedän että sä selviät!
    Musta on ihana kuulla kun sanot että oot mennyt eteenpäin! Mutta muista että sä et saisi oksentaa :-( ja tosiaan varo ettei liikkumisesta tuu pakkomiellettä ! Tää nyt kuulostaa kauheelta saarnaukselta, anteeks. Mä oon vaan huolissani susta. Oon kuitenkin iloinen kun olet päässyt eteenpäin, se todistaa että sä selviät kyllä vielä tästä kaikesta!
    Nyt vaan muistat että sä oikeesti olet arvokas ja että sä saisit syödä niin paljon kuin haluat. Älä päästä syömishäiriömörköä enempää valloilleen!

    Halaus♥

    VastaaPoista
  3. Voi sua , yritä parantua, oot jo lähempänä. Et sä tartte mitään dieettejä :)

    VastaaPoista
  4. Kuules nyt rakas pieni <3 Kuntosali on hyv' homma mutta unohda nyt tyttö hyvä kaikki skinnydieetit ja siirappi paskat.. Reenaamisella saat itselles kauniin vartalon mutta sun kehos tarvii polttoainetta millä se tekee sen!!!!! kroppa ei muokkaannu mikäli kidutat sitä.. Proteiinia kehiin ja 4-5 ateriaa per päivä.. Käy pakkotoisto.com sivuilla lukeeset oiken ajatuksen kanssa punttimimmien ruokajuttuja ja muutenkin salitouhuista niin saat käsityksen miten homma toimii, siirapin voimalla se ei toimi. Nopeeta tietä ei ole. Sun tarvii parantua tosta anorektisestä ajattelusta, koska kaikki treeni on turhaa jos sun kidutat kroppas salilla ilman kuitenkaan ruokkimatta sitä.. Toinen ja paskin vaihtoehto ikinä on jatkaa tota teiniangstaamista ja lopettaa syöminen ja jos sorrut kuitenkin syömään mikä on inhimillistä niin kompensoi se oksentamalla tolla vaihtoehdolla kulutat itses vain supernopeaan loppuun ja samalla kulutat myös sun perheen. Rakasta itseäsi sillä kukaan ei voi tehdä sitä sun puolesta. Anoreksiassa ei voi onnistua! Lue againsproana blogia jos saisit sieltä apuja ymmärtääksesi että parantuminen on kaiken a ja o ja se alkaa syömällä.

    VastaaPoista
  5. Puhuthan noista oksennus-jutuista, kun palaat takaisin osastolle. Ei tämä mene oikein.. Olen toisaalta huojentunut, että muutosta on tapahtunut, ja olen iloinen ihanasta asenteestasi. En kuitenkaan halua, että jäät muutaman vanhan, huonon tavan orjuuttamaksi.

    ps. Olet ihaninn <3 Jatka samaan malliin.
    pps. Nähdään lauantaina?!?!

    VastaaPoista
  6. OHO! Olen siis todella yllättynyt! Kun ajatellaan ulkopuolisen näkökulmasta, niin tuo on oikeasti edistystä.. Isäsi on ihan oikeassa.. Tulisin aamupäivästä, voisitko tulla sinne katsomaan sitten? :)

    VastaaPoista
  7. Ihanaa että muutoksia on tapahtunut :) ! Jaksamisia <3

    VastaaPoista
  8. ei ainakaa kannata sitä sitriinasiirappi paastoa alottaa se litku on niiin hirveen makusta eikä se oo ees sen arvosta tullee vaan kauheen paha olo eikä paino ees tipu :D ihanaa että saat sun äitiltä tukea ja oot menossa etiä päin. mun mielesta sulla on iha älyttömän kaunis vartalo älä rääkkää sitä ennää oksentamisella :(( kauhiasti voimia ja jaksamista! OOT IHANA! :)<3

    VastaaPoista
  9. En oikeestaan paastoo että laihtuisin, vaan että saisin onnistumisen tunteen. Tiiän itekki ettei paastoominen laihduta pysyvästi, mutta nautin siitä ja onnistumisen tunteesta. Jos ymmärrät :)

    Ja en tiiä vielä meenkö sinne 42 asti, se nähään jos ees siihen pystyn... Mutta ymmärrän kyllä mitä tarkotat ! Toivon että 45kg ois mulle se lopullinen paino (:

    Kiitos kommentistasi ja tsemppiä ! <3

    VastaaPoista
  10. Kiitos ja hyvää yötä ::) <33 Mul ei oo koskaan enne ollu tällästä :.( oloa ihanku en olis kehoni sisällä, pelottaa ja mul on kuumetta. Eletään päivä kerralla <33

    VastaaPoista
  11. Olenhan minä.. Ei kai se hyvältä näytä, mutta en voi sanoa varmaa. Jos tietäisin miltä normaali ihminen näyttää, niin sitten voisin kertoakin jotain.. :( Onneksi en näe itseäni takaapäin.. (hehe)

    VastaaPoista
  12. Mulla on oma dieetti. Se, jolla laihduin viime syksynä sen 10 kg 45. päivässä. Mutta toivon niin, että sää parannut ja voit hyvin ja oot onnellinen, että suosittelen mieluummin ihan normi syömistä.. <3

    VastaaPoista
  13. ite kokeilin ABC -dieettiä ja sillä pieneni tissit ._.

    VastaaPoista
  14. Jos sä halut parantua, niin helvetti soikoon lopeta tänne näiden tälläisten kuvien laittaminen, sen kirjoittaminen miten vähän/paljon olet syönyt, ota pois tuo minkpainoinen on sopiva pois ja ala syömään!
    Ja nuo arvet tulevat oleman niin vaaleita ja niitä on kuitenkin van muutama, että jos et itse halu, niin ei niiden takia kannata olla käyttämättä kivoja vaatteita jne.

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)