sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Minusta lisää

Ajattelin taas vaihteeks tehä vähä erilaisemman postauksen. Kerron asioita joista tykkään, en tykkää tai haluaisin. (Osan varmaan tiiätteki jo) mut myös uusille lukijoille kiva niin ei tarvii selata satoja postauksia taakse päin :) 

Tykkään:
Kesästä
Ihmisistä
Läheisistä
Eläimistä
Pojista sekä tytöistä(en ihastu sukupuoleen vaan luonteeseen)
Karkista
Jäätelöstä
Viikonlopuista
Urheilusta
Ihastumisen -tunteesta
Ukkosesta

En tykkää:
Tunteettomista
valehtelijoista
hämähäkeistä
koripallosta
tekopyhistä
Kontrollin menettämisestä
Petetyksi tulemisesta
Kylmistä ilmoista

Haluaisin:
Parantua
sairastua vielä enemmän (tiedän ristiriitasta)
Löytää ihanan tytön tai pojan :)
Muuttaa
Matkustella
Valmistautua jo koulusta
Saada lisää läheisiä ystäviä
Saada enemmän luottamusta





Joku oli myös toivonu kuvaa mun arvista ja aattelin laittaa teille esille ainakin vähäks aikaa ne samat kuvat jotka lähetin viroon kirurgille josta tuliki vastaus et ne ei osaa tehä mitään... 
 Hävettää ja kaduttaa.... (vähän pelottaa laittaa nää esille)

 Toivottavasti tykkäsitte vähän erilaisemmasta postauksesta!
Jos on mielessä joitain muita postaus ideoita niin saa ehdottaa!

5 kommenttia:

  1. Onneksi sulla kuitenkaan i ole kuin pari noita arpia, nim itselläni koko keho ympriinsä tuollaista.. :/

    VastaaPoista
  2. rikkinäinen- :( voi ei. En oikee osaa sano tähän mitään. Mut on mulla enemmänkin arpia, muttei onneks näkyvii tuossa kädessä. Noi on ne häiritsevimmät.

    VastaaPoista
  3. Hui, mutta onneksi niitä on vaan nuo pari. Ja ehkä joku jossain osaa tehdä niille jotain.
    Tsemppiä, toivon kovasti että paranet <3

    VastaaPoista
  4. Musta oli tosikiva lukea tämmöinen postaus ja saada tietää susta lisää :-)
    Mutta nuo arvet ei kyllä tosiaankaan ole kivan näköisiä :( Mutta sä olet arvokas ja ihana ihminen arpinesi, vaikka tottakai niihin liittyy sulle itelles kipeitä muistoja ja uskon että haluaisit ne pois. Mutta trust me - ihmiset rakastavat sua vaikka sulla olis noi arvet loppuelämäs ajan.

    VastaaPoista
  5. Mou, löysin sun blogin äsken ja ajattelin lueskella tässä, kun ei unikaan tule. (: Olen katsellut vasta pari merkintää, mutta aion varmasti stalkata sut vielä paremmin. XD

    Kuvat arvistasi pisti minut katsomaan omaan käteeni, jota olen viime talvena silponut, polttanut ja hapottanut niin, ettei olka- ja kyynärpään välillä ole paljonkaan ihokudosta, mikä ei olisi arpeutunutta. Nyt vaikka taistelen vieläkin maanis-depressiivisyyden kanssa, olo on helpottunut hetkeksi ja vaikka keväällä hävetti kulkea topilla ihmisten ilmoilla, niin totuin siihen ja ympärillä olevat ihmisetkin ottivat asian ihan kivasti - suurin osa ignooraa ne ihan täysin, pieni osa yrittää tyrkyttää tukeaan ja vain murto-osa katsoo pahasti(kuvittelin, että tyyliin kaikki tulee sylkemään päälle nähdessään arvet, mutta tosiaan kukaan ei oo tullut sanomaan päin naamaan mtn pahaa). Nykyään olen ihan sujut arpien kanssa ja ne kulkevatkin itselläni muistona pahasta olosta, jonka kanssa opin elämään.

    Uskon, että säkin paranet. :3 Pointtini oli se, että mielestäni ei kannata stressata kirurgijuttuja, opit kyl olemaan jopa ylpeä noista arvista vielä joku päivä.

    asdasd, randomromaankirjoitus~ Mutta toivon sulle paljon voimia! (: - Kata

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)