sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Mä aijon antaa sen kuolla, en enään anna sille tilaa hengittää

Mulla on outo tunne mun rinnassa, eikä tää ole ahdistuksen puristama.  Olen tänään ajoittain ollut itestäni tajuttoman ylpeä!! Pitkästä aikaa iloinen. Carin nukkui viime yönä mun ja hauvan viekussa. Aamulla suuntasin salille ja poljin crostraineria, ekaksi mietin että poltan 200kcl, kahdensadan kohdalla en antanutkaan itseni lopettaa vaan mietin, että 300kaloria riittää, kolmensadan kohdalla mä en voinut lopettaa joten poljin, poljin ja poljin. ja poltin 602 kaloria. Hypin onnesta! Vaikka heikotuskin oli sen mukaista. 

Ennen salia söin muroja ja muutaman karkin. Menin salille ja kulutin sen kaiken ja tiesin että kulutin siellä suht paljon joten uskolsin syödä vähän omaa tekemää kanawokkia ja pitkästä aikaa mukana oli nokare basmati riisiä. En oikeen pystynyt nauttia siitä tilanteesta vaikka se oli hyvää. Palkitsin itseni vielä muutamalla karkilla mut nyt vain mietin kaloreita enkä uskoltaisi enään syödä. Haluaisin taas salille polkemaan, mutta taidan mennä ulkoilemaan koiran kanssa. 


Mulla ei ole paras mahdollinen olo, mutta pitkästä aikaa mun ajatukset on selvempiä kuin koskaan ja tiedän sen olevan tuon seronilin ansiota. Ilman tota masennuslääkettä mä en tiedä missä oisin. Se on kyllä auttanut todella paljon.  Loppu ilta pelottaa vielä.. pelottaa että tuun syömään liikaa.. pelottaa iskän ostama iso karkkipussi kaapissa. En halua.. en saa.

Äsken iskä huus mulle 
"kiitos oli hyvää ruokaa,
oikeestaan liiankin hyvää"
-mulle tuli hyvä olo.

5 kommenttia:

  1. Ihanaa että seronilista on jollekin apua! Mulla kokemukset siitä on aika paskoja, ja niin oon kuullu monelta muultaki, mut hyvä jos sulle auttaa :)

    Voimia rakas<3

    VastaaPoista
  2. Ja minulle tuli hyvä olo. :) Kunhan muistat, että sinä todella ansaitset syödä (vaikka pitäisi muistaa suhteuttaa ruoka siihen urheiluun muttamutta..). Olet ihana nainen! Nauti nyt kaikesta äläkä turhaan jää suremaan tyhjempiä ja harmaampia päiviä, sillä ne tulevat ja menevät. Pus <3

    VastaaPoista
  3. Mullakin masennuslaake auttoi. Ja vaikka kuinka ihmiset pelotteli etta se lihottaa niin ei se ainakaan mua lihottanut. Sun ei kylla tarvii huolia noin paljon kaloreista pieni. Mutta mika ma oon sanomaan kun itse huolin niista ihan liikaa.

    Paljon haleja <3 ihanaa etta voit paremmin!

    VastaaPoista
  4. Kyllä se siitä, pikkuhiljaa! ♥ paljon voimia♥

    (t. entinen elina)

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)