torstai 9. kesäkuuta 2011

Mä en enään jaksa, mä en enään halua, mitään.

(Teksti on pitkä, jaksaakohan joku lukea?)Taas tää tunne. Helvetinmoinen kipu. Se valtaa koko kehoni. Mä en jaksa. Haluan sanoa sen täällä, koska musta tuntuu etten mä voi sanoa sitä enään missään muualla. Mä en jaksa elää. Mä en jaksa enään mitään klinikkakäyntejä, uusia yrityksiä. Kaikki päätyy aina samaan lopputulokseen. Mä en parannu, kuinka mä edes voisin parantua? Jos mä en sitä halua.. MIKSEN mä halua? Mikä helvetti mua vaivaa?! Mä en halua elää. Mulle tulee niin paska olo kun ajattelen mun hyviä ystäviä. (Nyt keksin nimet T on täst eteepäi mun blogissa Carin ja J on tästä eteenpäin Marianne)
Mä en voi edes ikinä ymmärtää mitä tuskaa mä oon aiheuttanut Carinille ja Mariannelle.. mä haluaisin mennä käymään Mariannella, haluaisin nähdä sen. Mulla on niin epävarma olo täällä olemisesta. Ainut syy miks mä pakotan itseni kärsimään ja taistelemaan joka päivä on mun perhe ja parhaat ystävät. 
Mä en oo uskoltanu tänään syödä. Mä vilkasen itteeni ja näytän taas isommalta kuin aikoihin. Vihaan tätä tunnetta. Kello tulee jo puol yhdeksään, mutten mä pysty syödä. Mun on pakko syödä jotain. Mä en uskolla.. en tiedä mitä söisin. Ruisleipää? ahdistunko, ahdistun. Murot ei tuu kuuloonkaan, enkä mä jaksais vääntää salaattiakaan. Mä mietin vielä varmaan puol tuntia ja sit mun on pakko syödä jotain. Oon tänään syönyt Carinin seurassa aamulla mehujään (70kcl) ja syönyt vesimeloonin palasia. Iltapäivällä olin pelissä, ja menin sinne sen takia et saisin kulutettua kaloreita, mua ei enään innosta eikä huvita edes pelata.. nyt istun koneella ja mul on niin vaikee olo. En saa silmiäni irti mun leviävistä reisistä.. ja pömpöttävästä vatsasta. En uskolla syödä edes puuroa, se on lämmintä ja mun vatsa ei varmaan kestäis.. se täyttää liikaa ja en halua ahdistua.. vaikka mä ahdistun kuitenkin. Söin mä mitä tahansa. Toinen vaihtoehto on vain juoda vettä ja syödä purkkaa, toivoa tän huonon olon menevän ohi. Mutta mun täytyy syödä. Tänään mulla ois lupa syödä vielä 580 kaloria. Miksen mä sitten syö? Pakko jotain.. 
Mitä Viltsuun tulee (Tarkoitan V:tä) mun on pakko yrittää jatkaa ilman sitä. Se satuttaa mua. Se velloo exässään vaikkei haluisi. Viltsulla on sitä ikävä, vaikke se muija oli kusipää. Mä en pysty ikinä olemaan se sama nainen jonka Viltsu haluis. Mä en pysty muuttumaan siks. Eilen olin FB:s ja huomasin Viltsun julkaisseen tekstin "Kun tämä tuli radiosta tuli kauheen ikävä sua", ja tuo lause viittas tasan tarkkaan siihen entiseen.. koristeena siinä oli linkitetty kappale, jota mä en ikinä halua kuunnella enään. Mä en tajua kuinka sen täyty julkasta se kaikkien näkyville, Viltsu tasan ties et mä näen sen.. ja voitte kuvitella kuinka mun sisällä taas hajoaa. Mä oon tehny kaikkeni ja yrittäny tukee sitä yli, mutta se ei vain näe mua siinä vieressä.. enkä mä enään sais jäädä odottamaan. koska loppujen lopuksi, mäkin menen totaallisesti rikki.. menenhän mä kuitenkin, miten mä pystyisin unohtamaan sen kun ajattelen Viltsua koko ajan. Mä vihaan tätä, mä sanoin itselleni etten mä ole ikinä tämmösessä tilanteessa; ja silti, tässä mä seison.
Mun jalkani alkavat sortua, mun kehoni huutaa apua, mutten mä lopeta. Mä en hengähdä. Mä vien tän loppuun asti. Ja poistun.



Koska mä en jaksa,
mä en jaksa enään yhtäkään vastaoinkäymistä.
Mä en enään halua, mitään.

9 kommenttia:

  1. Ää kultapieni. Olen niin sekaisin. Miksi täytyy juuri nyt tuo V:kin olla taas sellainen kuin on!? Sinulla on niin ihania ystäviä, jotka eivät luovuta sinun suhteesi. Pidäthän heidät mielessä. :) Olen harmissani myös siitä sh-jutusta.. Sinä tarvitset säännöllistä tukea, kunpa voisit jatkaa sillä tutulla terapeutilla. Olet rakas, pus, ja koita jaksaa <3 Muista, että ihan milloin vain soittoa tänne päin!

    VastaaPoista
  2. Mul on ihan samat fiilikset. En osaa sanoa mitään.. älä vaaan rakas luovuta.. tarttisit paljon enemmän apua ♥ Pitää vaan jaksaa uskoa, edes ihanihan vähän. Pärjäile ♥!

    VastaaPoista
  3. SINÄ SENKIN!! Tiedätkö, kun tulee paljon parempi olo, kun pääsee puhumaan kanssasi, kuulee kuulumisiasi ym. :) Joten älä luulekaan, että rasittaisit minua..

    VastaaPoista
  4. toi V juttu!! tuneen aivan samoin erästä henkilö kohden!! et ole yksin!! newer give uP!!! semppiä sinne!!

    VastaaPoista
  5. Mäki haluun auttaa suo, ja olla sun tukena.. ♥

    Täää on vaan yhtä helvettiä, miksi juuri me...

    VastaaPoista
  6. voi ei ! sä joudut tollasta vaan sietämään :( mä niin tiedän ton tunteen, eikä oo mitään herkkua.
    toivottavasti asiat saavat pian jonkun iloisemman käänteen,
    paljon tsemppejä ja haleja < 3

    VastaaPoista
  7. ainiin, ja kiitos paljon kommentista ♥ (:
    ei se mun koko elämää viekään, ainakin yritän pitää sen erossa mun normaalista elämästä. kiitos silti (:

    VastaaPoista
  8. Kiitos♥
    Voi kulta, en tiedä mitä sanoa :( mulla on niin surullinen olo sun puolesta! Olen tosi huolissani. Mä toivon vain niin kovasti, että sä jaksaisit vielä, että sä jaksaisit taistella. Ja kuule pikkuinen, sun täytyisi syödä :< olet niiiin laiha, että toivon ihan kamalasti että pääsisit syömishäiriösä eroon. Sun täytyisi saada nyt paljon, paljon apua! En halua, että kuihdut pois :c
    Tuo Viltsun juttu on typerä, mutta älä anna vielä periksi! Ja Mariannen, Carinin, Viltsun, sun perheen ja muiden kavereiden, minun ja kaikkien muiden täällä vuoksi sun täytyisi yrittää jaksaa. Mutta kaikkein tärkein henkilö olet sinä itse! Koeta jaksaa itsesi tähden.
    Olet tärkeä ja ihana. Voimia♥

    VastaaPoista
  9. Sä olet oikea aarre, kun jaksat aina tsempata mua, kiitos♥ Mä yritän uskoa että olisit oikeassa, ainakin toivon sitä.
    Jaksamista sullekin - eiköhän me kaikesta huolimatta selvitä♥

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)