tiistai 10. toukokuuta 2011

mua heikottaa

Mä oon jo pari päivää voinut melko huonosti, sekä henkisesti että fyysisesti. Mulla on vaan niin paha olo. Yritän pysyä pystyssä aamulla noustessa. Kahvin jälkeen meinaan pyörtyä, mutta kasaan itseni ja sinnittelen. Kolmen aikaan päivällä uskollaudun maistamaan kevyttä grilliruokaa, koska tiesin pääseväni tänään pitkästä aikaa juoksemaan kentälle. Kotiin tullessa sama pahoinvoiva olo jatkuu. Maa tuntuu järisevän allani ja oloni on outo. Pakonomaisesti joudun syömään ensiksi kaksi kuivaa gracottea ja lopulta väkisin jugurttia ja ananasta seassa. Paha olo vain jatkuu eikä syömäni "ruoka" ainakaan helpota sitä. Mä oon alkanu jotenki tajuamaan miten huonoilla tavoilla mä elän. Mutten osaa enään itse muuttaa, mä en pärjää enää tälle. Pitkästä aikaa mä taas jotenkin myönnän tän ongelman ja tiedustan et tää on kasvanu aivan liian suureks. Huomenna taas herätessäni luulen varmasti taas olevani "elämäni kunnossa". Valehtelen pärjääväni ilman ammattiapua, vaikka mä en selvästi pärjää.. 
Eilen mun ei tarvinnut oksentaa, ei vain ollut tarvetta. Tänäänkään tyhjää vatsaa ei ole tarvinnut tyhjentää, mutta nyt kun tiedustan ananasten ja jugurtin lilluvan siellä... luulen taas pian sortuvani.. mutten usko enään sydämeni kestävän sitä. Nytkin se vain lyö tarvittavat lyönnit ja jättää osan lyönneistä lyömättä. Miten minun käy..?

Auttakaa..

13 kommenttia:

  1. Musta tuntuu ihan samalta.. mitä tossa alussa kirjotit.

    Mä auttaisin jos asuisin sun lähellä, veisin kädestä pitäen päivystykseen. Mutta koska en pysty, toivon että joku muu tekee sen, tai teet sen itse. Oot niin rakas oikeesti, kukaan ei haluu menettää suo!♥

    VastaaPoista
  2. voooi pieni :< älä ainakaan oksenna, sydän ei oikeesti kestä sitä :<! ja voimia sulle paljon♥! ja hei, saanks kysyä, että mitä harrastat :-O?

    VastaaPoista
  3. Voi, iso lämmin halaus sulle♥ toivottavasti jaksaisit♥

    VastaaPoista
  4. Älä vaan oksenna, se ei auta mitään, se vaan satuttaa sua lisää! Paljon jaksamisia ♥ Sä selviät kyllä!

    VastaaPoista
  5. Kyllä mä sen ymmärrän :<... kiitos paljon♥ oot niin ihana kun jaksat aina tsempata, vaikka sulla on itselläs niin paha olla, oot ihan mahtava tyttö ! Halaus !

    VastaaPoista
  6. Ei nyt millään pahalla, mutta kukaan ei voi auttaa sua ennen kuin itse huolit sitä. Eli sikäli on turhaa että pyydät apua ellet itse suostu tulemaan lainkaan vastaan. Olet monta kertaa täälläkin sanonut kaikenlaista tyyliin "olen luopunut toivosta että minua voitaisiin auttaa". Ja kumminkin haluat apua? Sitten pistät koneen kiinni ja lähdet hankkimaan sitä. Kerro jollekin läheiselle ongelmastasi. Äidille, isälle, kaverille, lääkärille ja pyydä apua.

    Netissä sua ei kukaan voi oikeasti näistä blogikommentoijista auttaa ongelmistasti lopullisesti irti jos täällä kirjoittelet että apua apua, auttakaa. Apuahan sä ilmiselvästi tarvitset, mutta kukaan ei voi sitä tietää ja antaa sulle ellet itse kerro kellekään et nyt tarviin apua. Ja on aivan idioottimaista ajatella että ei mua voida auttaa ja että en ansaitse apua yms. Kuka vaan ansaitsee apua, etkä oo kellekään varmasti mitään niin kammottavaa koskaan tehnyt ettetkö olis mukamas oikeutettu siihen siinä missä muutkin. Kyllä sä sitä apua varmasti ennemmin tai myöhemmin saat jos HAET sitä, mut valitettavasti se kysyy omaakin sitoutumista, halua ja vastuuta. Kukaan ei tuu sieltä kotoa sua raahamaan mihinkään hoitoon jos et ite tee myös asian eteen jotain.

    VastaaPoista
  7. Voimia! Hyva et oot pystyny olee oksentamatta! ku voisin itekki sanoo samaa..

    VastaaPoista
  8. Anonyymi- Ongelman ydinhän siinä onse että haluan apua, mutta pelkään menettäväni tämän "turvan" että oma kontrollini katoaa.. olen silti niin sairas etten ymmärrä. Kiitos kommentistasi, arvostan sitä. Olen hakenut apua. Käyn terapeutilla ja nyt siirryn SH-klinikalle.. mutta tiedän että minun täytyy haluta tätä itse.. muuten en hyödy tästä. Mutta olen vain niin väsynyt hulluihin ajatuksiini joita en pysty enään hallitsemaan, toivon motivoituvani siellä enemmän ja toivon sen hoidan purevan minuun. Sentään menen sinne koska niin on toivottu. Ja olen osittain niiin niin kyllästynyt tähän oloon.

    Kiitos kommentistas vielä kerran!!

    VastaaPoista
  9. Oon 154cm et ei se sillon ole niin vähän. :/ normaalin ja alipaino rajalla = liikaa.

    on se vaan pelottavaa päästää ihmiset liian lähelle itteensä, vaikka vois olla ihan hyväkin puhua niille.

    VastaaPoista
  10. joo, oon mä siinä kuvassa. kiitos paljon ♥ voimia ihana pikkunen! ♥

    VastaaPoista
  11. JA TIEDÄTKÖ MITÄ?! Meinasin laittaa jo viestiäkin siitä, kuinka ihana oli puhua. Aa, vaikka alku olikin hiukan heikkoa, mutta sinua kuunnellessa tulee niin hyvä fiilis. :) Soitellaan, ja nähdään tietysti ;) ♥ Olet tärkeä!

    VastaaPoista
  12. kerroin mä. mietin vaa et ku tos lukee pelkästää F32 ni ilman sitä nollaa, et onks se vaa yleisesti sit masennus? ku ei kai tommone terveyskeskuslääkäri sitä voi diagnosoida tosta vaa. en tiiä.

    VastaaPoista
  13. heii mäkin pelasin pitkään fudista !! :---DD mut jouduin lopettamaan, koska meijän joukkueesta niin moni lopetti et jouduttii lopettamaan koko joukkue, ja naisten joukkueen pelaajat oli aika...............noh..!

    voimia sulle hiiirmuisesti!♥

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)