sunnuntai 29. toukokuuta 2011

I could cry myself to sleep

 
Ja mulla on niin paha olla. Musta tuntuu että mä olen yksin. Vaikka mä tiedän monen seisovan mun vieressä silti mä en saa heistä otetta. Mun silmät on tyhjää täynnä. Peilistä katsoo joku muu, se en ole minä. Mua pelottaa. Mua pelottaa että mä jään yksin. Pelkään etten mä ehi taistella. Etten mä saa siihen mahdollisuutta, jos mua ei olekkaan tarkoitettu taistelemaan ja pärjäämään.
Moni luulee mun olevan se pärjäävä, itsevarma ja rohkea tyttö. Sitähän mä olinkin. Tai luulin olevani. Ennen kuin mä menin rikki. Mä en tiedä mitä kävi. Ne olivat mun pään sisällä synkkää aikaa, taistelua pahaa vastaan. Mä päästin sen sisälle. Koska mä luulin että mä paranen ja musta tulis kauniimpi ja itsevarmempi. Musta ei tullut kumpaakaan. Se vain otti ja vei minulta kaiken.
Kukaan ei voinut sille mitään. Kukaan ei saanut revittyä minua pois. Ei tämä ole kenenkään vika. Mä en haluais hyväksyi sitä että mä olen sairas. Että mun ajatukset tosissaan on tämmöisiä. Pelottavia ja kuoleman lähellä käyviä.
On päiviä, hetkiä, sekuntteja, jolloin mä olen aivan varma ettei tästä tule enään mitään. Jokin kuiskaa vain pääni sisällä; nyt sattuu vähemmän kun luovutat.

 

 miksi miksi tämä kipu ei lopu, voi miks, miksi se ei mene pois?
Mä voin huonommin kuin koskaan.
 
Söin tänään pitkästä aikaa enemmän kuin viikkoihin.
Salaattia, neljä leipää, puolikkaan omenan, palan piirasta.
Voin niin niin huonosti. Tiedän ettei mikään terävä auta.. mutta silti.

7 kommenttia:

  1. Voi kiitos paljon♥ :)
    Kultapieni, mulla on niin paha olla, kun en voi mitenkään auttaa sinua :-( mutta sä et ole yksin♥ kumpa sä jaksaisit, mä olen varma että asiat lähtee vielä parempaan suuntaan sunkin osalta! Älä luovuta koskaan, olet ihana, kaunis ja sydämellinen ihminen, ja sulla on vielä mahtava elämä edessäsi! Iso halaus♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos, mä lupaan sulle että mä avaan suuni ja puhun :)
    Voi sinua :---( mäkin olen todella huolissani susta! Mutta sulle ei käy mitään. Sä meinaat elää, eikö niin? Koskaan ei pidä luovuttaa, vaikka se tuntuisikin parhaalta vaihtoehdolta. Mutta vuoden parin päästä kiität itseäsi siitä, ettet luovuttanut. Oikeesti.
    Mä olen varma, että sä jaksat. Sä paranet. Ja elät vielä ihanaa elämää, mutta siihen tarvitsee tietysti omaakin rohkeutta. Ensi alkuun sun täytyisi lopettaa oksentelu, jos vaan pystyisit :( tiedän, että se on tosihankalaa. Mutta mä olen varma että sä pystyt siihen, mä uskon suhun, tuen sua ja lähetän positiivisia telepaattisia aaltoja :-D mutta siis. Sä olet ihana! Halaus♥

    VastaaPoista
  3. Yhdyn Elinaan! Paljon voimia ja iso hali täältäkin! Tekeekö pelkkä itsevarmuus, pärjääminen ja rohkeus vahvan? Ei. Vahva ihminen uskaltaa myös pelätä ja tiedostaa omat tunteensa! Ei menesty jos ei epäonnistu matkan varrella. Jokaisesta epäonnistumisesta ja pelon tunteesta oppii jotain. Pitää oppia käyttämään hyödykseen omaa pelkoaan ja heikkouttaan! Me ollaan kuitenkin vielä niin nuoria, että edessä on vielä paljon ylä ja alamäkiä! Joskus menee paremmin ja joskus vähän huonommin, mutta lannistua ei saa! POSITIIVISUUS on kaiken A ja O! Pienistä ja ehkä jopa turhistakin asioista pitää oppia iloitsemaan! :))

    Voimia ja tsemppiä! ♥
    ♥:zom

    VastaaPoista
  4. ZOM ja ELINA:

    Te ootte tytöt aivan ihania, jaksatte koko ajan tsemppaa.. kiitoksii ihan älyttömästi. ♥

    VastaaPoista
  5. Ei taalla saa apua, ne antaa vaa lisaa pillereita jos menee kertomaan ongelmista..terapia maksaa tosi paljon taal. Mul ois suomes suunniteltu 3 kertaa viikos terapiaa mut en haluu tulla suomeen :( kiitos paljon tsemppauksesta <3 paljon haleja, kylla sa selviit !

    VastaaPoista
  6. voii pieni :--(♥ vaikeaa kun en voi auttaaa täältä käsin mitenkään muuten kun lukemalla ja kommentoimallaa :--( mutta silti ! sä ooot U-P-E-A! älä unohda sitä ! ja sä päääset ylös tosta, ooot niin vahva! voimahaleja♥

    VastaaPoista
  7. niiin ja en oikeeen tiiä, koko ajan menee vaan asiat enemmän solmuun, muttta kyllä se siitä !:)

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)