maanantai 21. maaliskuuta 2011

I feel like I am giving up for everything

 Millaista normaalin elämän kuuluisi olla? Kuka voisi opettaa minut elämään?
Olen sekaisin, niin kuin hajonnut palapeli joka on liian vaikea kasata. Suurin osa paloista on hukassa ja jotkin palat uupuvat kokonaan. Moni ihmettelee miksei tuo tyttö kasva, miksi tuo tyttö pelkää elää.
Minä en ole valmis kohtaamaan tätä maailmaa, haluaisin sulkea silmäni ja lopettaa hengittämästä. Tämä paikka ei ole minulle, tämä maailma ei ole minun paikkani. Sulkeudun sisälleni, en kuule sanojasi. Ravistelet minua, mutten halua ymmärtää. Kuuntelen vain omaa ääntäni "Olet liian lihava, kuinka sinusta on tullut noin läski tyttö. Katso nyt jumalauta itseäsi,hyi!!!"
Olen eksynyt, hukkunut. Olen löytänyt taas itseni pro ana sivuille.. olen epätoivon partaalla.  Pahinta on etten minä halua nousta. Miksi nousta, jos haluaa kuolla?? Olen jo kauan aikaa aikonut kirjoittaa kirjeen, läheisilleni. En voisi ikinä lähteä selittämättä.. taikka mitään sanomatta. Minä olen vähintään sen velkaa. En voi tietää kauan täällä jaksaa elää, en voi tietää milloin minun tieni tulee päättymään. Nyt lähiaikoina on vain tuntunut siltä etten jaksa enään välittää, hymyilen niin kaikki luulevat minun voivan hyvin. Ensi kerralla kun minulta kysytään "mitä kuuluu?" vastaukseni on: Todella hyvää. 
Koska jotkut asiat eivät muutu ikinä elämässämme, vaikka kuinka toivoisimme. Pahaa vastaan on vain niin raskasta taistella. Minä uskon teihin jokaiseen kirjoittajaan täällä: Te selviätte aivan varmasti. Mutta minä olen lakannut uskomasta itseeni. Lakannut uskomasta poskella vieriviin kyyneleihin. Lakannut uskomasta parempaan. Minä olen luovuttanut ja jatkan vajoamista. Te ette saa tehdä niin. 
Itsensä on vain niin liian helppo kadottaa..
 

7 kommenttia:

  1. Sä et myöskään saa tehdä niin. Rakas.. Sussa on voimaa vaikka kuinka paljon. Mä en osaa sanoa mitään, mutta en halua että katoat, älä tee mitään itsellesi. Olet tärkeä <3

    VastaaPoista
  2. ei sä et todellakaan saa kadottaa itseäsi! mäkään en oikein osaa sanoa mitään muta kun paaaljon voimia sinne ♥

    VastaaPoista
  3. Sä selviät. Oot taistelija. Miksi luovuttaisit nyt kun olet selvinnyt tähänkin asti? Elämällä on vielä niin paljon annettavaa. Ansaitset parempaa.

    Hengittäminen on vaikeaa muttei mahdotonta.

    Voimia ♥

    VastaaPoista
  4. Mä uskon että säkin selviät! Mä olen ihan varma, mä uskon suhun! VOIMIA♥

    VastaaPoista
  5. Pärjäile! oon itsekin viime aikoina ollut todella masentunut, enkä enää jaksaisi teeskennellä koulussa kun kaikki koko ajan kysyy et onks kaikki okoo ja sit vastaan että totta kai vaikka ei todellakaan oo.. sä selviät kyllä jos minäkin, yritä löytää voimia jostakin, olet sen arvoinen! ♥

    VastaaPoista
  6. Anonyymi- Kiitos kauheasti! Säkin selviät kyllä :-) muista ettei sun tarvii esittää että kaikki on hyvin. Hyville ystäville voit kyllä sanoa että nyt tarvitset tukea etkä jaksaisi. Kannattaa jakaa taakka jonkun kanssa :-) haleja ♥

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)