maanantai 14. maaliskuuta 2011

I am full of disappointments

 Hengitykseni kuullostaa raskaalta, kuin en saisi henkeä ollenkaan. Pidän kurkustani kaksin käsin kiinni ja haukon henkeä. Olen vangittuna. Tämä kiero pieni maailma pääni sisällä on vahvempi kuin minä. Kultaisella keskitiellä on niin vaikea kulkea, minä olen mielummin joka vähemmän tai enemmän ojan puolella. Syömättömänä tai ahmineena. Minä olen aina tiennyt etten osaa elää, vaikka olen kuinka yrittänyt harjoitella sitä, en ole koskaan oppinut. Opettaakohan joku minut vielä joskus elämään? Vai joudunko minä taistelemaan hengestäni vielä monta päivää, monta kuukautta, monta vuotta. Minustako kun pikku hiljaa tuntuu siltä kuin siipeni väsyisivät tähän.
Tämä päivä on ollut huonompi kuin eilen. Koska epäonnistuin. Vihaan epäonnistumista. 800-900 vitun kaloria. Olen luuseri. Edes oksentamani iltapala ei pelasta tilannetta. Olen säälittävä. Miksen tyydy mihinkään? miksi valitan pienistä asioista. Olin tänään itkeä, kun kävimme opintokäynnillä vaikeasti kehitysvammaisten lasten ryhmässä. Voi niitä pieniä. Tunsin sisälläni niin paljon kipua ja aloin vihaamaan itseäni, kuinka minä valitan pienistä säryistä ja pelleilen elämäni kanssa, kun joltain on riistetty mahdollisuus täyteen elämään. 

Vaikka meillä on mahdollisuus valita oikein, mahdollisuus toteuttaa unelmia emme tee niin.
On ihmisiä jotka eivät voi elää niin kuin haluaisivat. Ja he tuntevat meitä kohtaan varmasti suurta sääliä meidän käyttäessä elämämme näin..

2 kommenttia:

  1. Voi pieni... Taluttaisin mielelläni sua kohti elämää. Sä syöt vähän ja mä ehkä jopa kadehdin sitä. 900 kaloria ei ole vielä paljon! Tuo oksentaminen huolestuttaa, mutta tiedän ettei sille aina mahda mitään...
    Mikä olisi sun unelmasi?

    psst. uskaltaisinko tiedustella, missä päin maailmaa sä mahdat asua? :)

    VastaaPoista
  2. Toi loppuosa on niin totta. Oli varmaan aika jännä käydä sielä kehitysvammaisten lasten ryhmässä. Mäkin joskus mietin sitä, kuinka hyvin mulla oikeesti asiat on verrattuna joihinkin muihin. Tulee huono omatunto kun kitisee vaan joka asiasta...
    Ei se oikeesti haittaa, vaikka joskus söiskin vähän enemmän. Haleja♥

    VastaaPoista

kirjoita kommenttisi ja pelasta päiväni

ps. Vastaan tästä eteenpäin blogiini :)