lauantai 31. heinäkuuta 2010

Särkyneitä ajatuksia

Image and video hosting by TinyPic

Hetken aikaa luulin olevani vahva. Minun ei tarvitse olla täydellinen tai hoikka.
Huijasin itseäni monia päiviä, monia tunteja ja miljoonia minuutteja.
Enää en usko sanaakaan. En halua joutua tähän taas. Olen siellä jo ajatuksissani.
En voi uskoa, että en selvinnyt vieläkään. En voi uskoa, että voisin palata tähän.
Heikko minuuteni antaa vallan ja uskottelee minulle haluavani tätä,
keiju, kaunis, siro, herkkä ja haavoittumaton. Sitä sinä haluat, etkö vain?

Kaikki tuo näyttää ulkoapäin kauniilta ja itsevarmalta. Tosi asiassa, tuo
sisältää kyyneliä, verta, arpia, inhoa ja vähiten rakkautta.

Kuka haluaa hajottaa itsensä kerta toisensa jälkeen? Ihminen, joka ei voi vain tyytyä
olemaan normaali, keskiverto ja ihan ok.

Missä olet, minun suojelusenkelini ?

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

En haluaisi palata, mutta en kestä näinkään.

Mä vihaan tätä kaikkea. Eniten sitä etten löydä enään mistään mitään kontrollia,
en halua olla mikään ahmiva sika, en enään. Tälle on pakko tulla loppu. Kuinka voi olla vaikeata pysyä keskitiellä? Tasapainoinen elämä ei kerro mulle yhtään mitään.
Mä oon niin kyllästyny tähän. Olemaan tätä mitä oon. En tajua kuinka havahduin vasta nytten.. kuinka havahduin vasta nytten, että olen lihonut monia monia kiloja.. kuinka mä ennen pelkäsin laittaa voita leivälle ja nyt voisin levittää koko purkin yhdelle viipaleelle.
Tämä on oksettavaa, olen oksettava. En pysy missään kaavoissa kaksivuorotyön ansiosta.. en pysty pitämään mitään rytmiä. Olen vältellyt vaakaa miljoona vuotta. Tiedän, että olen jossain 48.5-50kg hujakoilla, kuinka oksettavaa. Tätä tekstiä on varmaan inhottavaa lukea, mutta kirjoitan tämän siksi, koska tähän on tulossa muutos. Tähän kaikkeen on tulossa muutos.

EI enään: Herkkuja (jätskit,sipsit,karkit,keksit,suklaa yms), leipää, muroja, rasvasta ruokaa (ranskikset, hampparit, nakit yms) + kaikki muu lihottava.

Sallittu: Puuro, kasvikset, salaatti, rasvaton jugurtti (max 2per päivä), omena + terveellinen ruoka.

Pakollinen: Joka päivä 100 vatsaa aamulla ja 100 illalla+ muu jumppa, mahdollinen lenkki aina kun aikaa.

Aloitan tästä päivästä lähtien vuorotellen joka päivä 900kcl ja 700kcl.
Toi tulee oleen mulle rankkaa, koska olen elänyt tuhottoman monta päivää miten sattuu.
Pahoittelen, et musta ei oo kuulunu mitään, mut siihenki tulee muutos :)

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Pain in my head

Miksi on niin vaikea oppia rakastamaan itseään, niin vaikeaa hyväksyä asiat niin kuin ne ovat. Vaikeaa, mutta niin sanotaan, että kaikesta voi parantua. En tiedä uskoakko tuota. Toivon, että pääsen ajatuksistani eroon. Toivon, että osaan elää tämän kehon kanssa. Toivon sitä todellakin..

En halua taas menettää itseäni sinne jonnekki,
toisaalta taas haluan sitä enemmän, kuin mitään muuta.

lauantai 10. heinäkuuta 2010

It's Hard


Keho muuttuu, se on täynnä pullaa, terveellinen. Niin kuin sen kuuluukin olla?
Mieli, ajatukset ja tunteet, ne eivät lähde. Niitä vastaan on turha nousta, niitä ei voi voittaa.
Haluan olla sokea, haluan olla tietämätön kaikesta. Painosta ja rasvoistani, vaikka väkisinkin näen totuuden peilistä. Yritän jatkaa elämää mörköjen kanssa, mutta välillä se tuntuu vaikealta.
Minun pitää vain jaksaa yrittää.. olen säälittävä, en ole edes sairas, enhän minä näytä siltä.

Ajatukset menkää pois